Ahomansikan tämän kesän sadosta ennustetaan kohtuullista.
– Niillä aloilla, jossa ahomansikka on kukkinut tai kukkii parasta aikaa, niin satoa tulee. Mansikkaa löytyy pienialaisilta kasvustoilta, joita esiintyy metsän reunoilla ja sellaisilla niityillä tai ahoilla, joissa ei ole kovin paljon muuta kilpailevaa kasvillisuutta. Kukinta on tällä hetkellä kohtuullinen, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Kauko Salo.
Viime vuoden metsämansikkasato oli hyvä, vaikkakin ahomansikalla on edelleen tiukat olot luonnossa.
– Jos saadaan samanlainen sato kuin viime vuonna, ollaan keskiarvojen yläpuolella. Ahomansikka elää hyvin pienillä alueilla.
"Ukkoset ja rakeet vaikuttavat lehtiin"
Sadot vaihtelevat eri puolella Suomea. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Savoa piiskanneet sade - ja ukkoskuurot ovat voineet vaikuttaa satoon.
– Kyllä ahomansikka on sitkeä kaveri, että ei välttämättä sade sitä kaada, mutta ukkoskuurot sekä rakeet vaikuttavat lehtiin, Salo arvioi.
Ahomansikan luontaiset kasvupaikat ovat vähentyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Esimerkiksi 1920- ja 1930-luvuilla Itä-Suomesssa tehdyt viimeiset kasket vaikuttivat erittäin positiivisesti ahomansikan kasvuun pitkään, mutta näitä vaikutuksia ei enää ole.
– Lisäksi ahomansikan perinteiset kasvualustat eli ahot ovat vuosien varrella hävinneet, sillä metsänlaidunnus on hävinnyt kuvioista.