Hausjärvi-Seura on saanut kotipitäjänsä eri aikakausien lintuperspektiivin kansien väliin. Viime vuoden lopussa painosta tullut Hausjärvi vanhoissa kartoissa -kirja on ollut seuran suurponnistus. Samalla se on toinen kantahämäläinen vanhojen karttojen pitäjäkirja. Tekniikka on kehittynyt ja ennen kaikkea arkistoista paljastuu yhä uusia karttalöytöjä. Niinpä hausjärveläinen kirja on hauholaista vastaavaa laajempi ja perusteellisempi.
Hausjärven vanhojen karttojen kirjahankkeen kantava voima on ollut maan paras vanhojen karttojen tuntija, professori Heikki Rantatupa. Hausjärvi-seuran puolesta mukana oli työryhmä, muun muassa seuran puheenjohtaja Hannu Mäkelä. Hän yllättyi miten hieno kartta-aineisto eteläisestä Hämeestä löytyy. Tosin paikallisten harrastajien ansiosta tiedossa oli jo vaikuttava määrä karttoja.
Vanhin kartta kertoo aatelisten ja talonpoikien riidoista
Jaakko Teitin valitusluettelo aatelistoa vastaan vuosilta 1555-1556 on kirjan vanhin kartta. Tuolloin aateliset ottivat luvatta talonpojilta maita haltuunsa, ja Teitti tuli kuninkaan edustajana tutkimaan asiaa. Samalla kun Teitti kuunteli talonpoikia, hän piirsi kartan taloista.
– Siinä Oitissa tilat sijaitsivat Puujoen molemmin puolin. Selvityksen pohjalta muodostui myös Hausjärven ja Kärkölän, eli samalla Kanta- ja Päijät-Hämeen raja jo 1555, kertoo Hausjärvi-seuran puheenjohtaja Hannu Mäkelä.
Hausjärven kylät näkyvät jo 1600-luvun kartoissa. Meillä ei ole ainuttakaan kylää, jota sen ajan kartoissa ei olisi
Hannu Mäkelä
Karttoja on tarvittu paitsi verotuksen pohjaksi myös sotilaallisista syistä. Sotajoukot ovat aina liikkuneet Kanta-Hämeen läpi idän ja lännen selkkauksissa. Lähinnä Kustaa II Aadolf aloitti 1600-luvulla Ruotsin valtakunnassa valtavan kartoituksen selvitäkseen sodistaan kunnialla.
– Hänen hankkeensa ansiosta meillä on edelleen hienoja ajan karttakirjoja. Niissä näkyy muun muassa sotaväen sijoituksia ja kulkureittejä. Pitkään sotilaalliset syyt olivat tärkeimmät, kunnes isojaon ja maareformin myötä tarvittiin entistä tarkempia karttoja, sanoo Mäkelä.
Kartat kuvaavat maiseman muutosta
Hausjärven kylät näkyvät jo 1600-luvun kartoissa.
– Meillä ei ole ainuttakaan kylää, jota sen ajan kartoissa ei olisi. Kylät ovat hyvin pysyviä. Vanhat kartat kertovat, että pellot, metsäalueet ja teiden paikat ovat nekin olleet yllättävän pysyviä, kertoo Mäkelä.
Kartat alkavat olla 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla jo talouskarttoja. Niissä on tietoa esimerkiksi maalajeista, mihin viljelykseen pellot sopivat tai onko saatavissa niinipuuta tai muuta hyödykettä. Uudet suuntaukset kuten merkantilismi näkyvät kartoissa hyvin.
Karttojen Häme on hyödyntämätön aarreaitta
Häme on Suomen parhaiten kartoitettu maaseutualue ja maakunta. Tätä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Pääasiassa Hämeessä asialla ovat olleet ruotsalaiset ja suomalaiset maanmittarit. Venäläinen vaikutus Hämeen kartoissa on melko pieni.
Rautateiden tulo mullisti Hausjärven karttakuvan. Pitäjän läpi kulkevat sekä maan ensimmäinen rautatie että Pietarin rata.
– Rautatien suunnitteluun liittyy hyvin tarkkoja karttoja, joissa on suunniteltu ratojen ja vaihteiden paikat, korkeudet, kaarteiden jyrkkyydet ja niiden veturinopeudet ynnä muut. Suunnittelu on ollut hyvin pikkutarkkaa. Sen ansiosta meillä on käytössä hieno aineisto vanhoja tarkkoja karttoja, pohtii Hannu Mäkelä.