Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Utsjoella jatketaan Välimaan vanhan saamelaistilan kunnostusta

Metsähallituksen luontopalvelut jatkaa Utsjoella Välimaan kalastajasaamelaistilan rakennusten kunnostamista tänä kesänä. Kunnostuksen jälkeen tila avautuu kävijöille.

Välimaa.
Kuva: Museovirasto
Jyri Tynkkynen

Suomen huipulla Tenojoen varressa sijaitseva Välimaan kalastajasaamelaistila siirtyi Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon reilu vuosi sitten Museovirastolta.

Metsähallitus hahmotteli Utsjoen Välimaan kalastajasaamelaistilan tulevaisuutta viime talvena yhdessä paikallisten kanssa. Esille tulleista vaihtoehdoista Metsähallitus valitsee pian toteuttamiskelpoisimmat.

Luontopalvelut aloitti tilan rakennusten kunnostustyöt jo viime vuonna, ja työtä jatketaan tänä kesänä.

Ensimmäisenä käsittelyyn on päässyt tilan saunan huonokuntoinen katto. Kesän edetessä jatketaan päärakennuksen korjausta, joka pääsi alkuun jo viime vuonna. Korjausvuoroaan odottavat myös turvekammit, kalakellari ja vinttikaivo.

Opastusta tielle ja tilalle

Välimaahan löytää jatkossa paremmin, sillä tienvarsiopastusta parannetaan. Tila saa myös paikan päälle uuden opastetaulun, jossa kerrotaan tilan historiasta.

Utsjoki-Nuorgam-tien varteen on suunniteltu Välimaan kohdalle levike, johon tilalla vierailijat voivat turvallisesti pysäköidä.

Saamenmaan historiaa Tenon törmällä

Välimaan asuinkenttä on esimerkki jokikalastukseen ja karjanhoitoon keskittyneistä saamelaistiloista. Antti Jouninpoika Warsi perusti tilan 1866 lähelle isänsä niittymaita ja kalavesiä.

Asuinkentällä on useita perinteiseen tyyliin niin hirsistä kuin turpeesta rakennettuja rakennuksia. Rakennusten ympäristön kauniilla niityllä viihtyvät muun muassa ruijannokiperhonen, ruijanruoholaukka, ketonoidanlukko. 

Tulevaisuudessa Välimaan kentällä saatetaan nähdä taas lampaita laiduntamassa.

Suosittelemme