Tuoreen tutkimuksen mukaan prionit saattavat saada kasveissa aikaan muistoja, jotka puolestaan auttavat niitä muun muassa säätelemään kukintaansa.
Prionit ovat tauteja aiheuttavia proteiineja. Esimerkiksi hullun lehmän tauti ja sen ihmisillä esiintyvä vastine Creuzfeldt-Jakobin tauti ovat tauteja, joissa prionit monistuvat sairastuneen aivoissa tuhoisin seurauksin.
Kasveille prionit saattavat kuitenkin olla hyödyksi, sillä ne voivat auttaa kasveja muuttamaan käyttäytymistään menneiden tapahtumien perusteella, esimerkiksi ratkaisemaan, milloin kukkia vaikkapa kylmyysjakson jälkeen, kertoo Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus.
Esimerkiksi tietyt kasvit kukkivat pitkän kylmyysjakson jälkeen. Mutta jos olosuhteet eivät ole sen jälkeen oikeanlaiset, kasvit viivyttävät kukintaansa, kunnes lämpötila ja valoisuus ovat oikeanlaiset.
Lisäksi muisto kylmyydestä saattaa siirtyä pistokkaasta kasvatettuun uuteen kasviin, jolloin se kukkii vastaavalla tavalla, sanoo Massachusetts Institute of Technologyn tutkijan Susan Lindquistin tutkimusryhmä. New Scientist -lehden lainaaman Lindquistin mukaan kyky voi säilyä vuosikymmeniä tai jopa tuhansia sukupolvia.
Hiivoillakin prionimuisti
Jo aiemmin on tiedetty, että hiivoilla on prionimuisti. Prionit auttavat organismeja käyttämään erilaisia ravinteita ja kasvamaan uusissa paikoissa.
Tutkijat etsivät hiivoihin sovelletulla tekniikalla prioneita lituruohosta (Arabidopsis thaliana) ja löysivät neljä prioninkaltaista kukkimiseen liittyvää proteiinia.
Kun tutkijat korvasivat hiivan prionisolut kasvin prioninkaltaisilla proteiinisekvensseillä, varmistui, että kasvin proteiineista kolme toimi prionien tavoin.
Tutkijat toteavat, että kukinta on biologisen muistin kannalta erityisen kiinnostavaa, koska sen säätelyyn liittyy aiemmin koettujen ympäristöolojen muistamista ja niihin sopeutumista.