Etelä-Savon pohjoisrajalla sijaitseva, noin viiden tuhannen asukkaan Joroinen vaihtaa maakuntaa uudessa maakuntajaossa. Selvitimme, minkälaisen lisän Pohjois-Savo kuntakartalleen saa.
Joroisissa seurusteltiin ranskaksi
Joroisten lempinimi "Pikku Pariisi" tai "Savon Pariisi" juontaa juurensa historiaan. Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan, joita ovat esimerkiksi Järvikylän, Koskenhovin ja Frugårdin kartanot. Joroisten historiaa hyvin tunteva kunnan entinen sivistysjohtaja Sinikka Sikanen kertoo, että isohkoja kartanoita oli kaiken kaikkiaan 17, joista suurin osa on toiminnassa tänäkin päivänä.
Luulen, että se kielii paikkakuntaylpeydestä ja itsetietoisuudesta.
Sinikka Sikanen
– Näillä kartanoilla on ollut yhteys Ruotsiin ja Tukholmaan. Kartanoiden kautta Joroisista on tullut "Savon Pariisi", joka on aika korskean komea titteli omittavaksi. Kartanoissa on puhuttu ranskaa ja vietetty seuraelämää 1700–1800-luvuilla. Se on ollut seurustelukieli kuten Venäjän hoveissakin aikoinaan, Sikanen kertoo.
Sikasen mukaan toinen selitys voi olla se, että Joroinen on viljavaa seutua harjujen vuoksi.
– Sekin on tutkittu ja todistettu, että täällä vuoden keskilämpötila on paria astetta korkeampi kuin ympärillä. Täällä on ehkä suotuisampi ilmasto maatalouden harjoittamiselle kuin muualla lähettyvillä. Luonnonympäristö tarjoaa selityksen sille, että Joroisista kehkeytyi omalla tavallaan menestynyt maatalouspitäjä.
"Ennää ei oo rahhoo evväänä"
Jos "Savon Pariisi" kuulostaa mahtipontiselta, niin sitä on myös joroislainen sanonta "Joroisissa ollaan ja rahhoo on evväänä". Sikanen sanoo tietävänsä kenestä sanonta on lähtöisin, mutta ei halua paljastaa henkilön nimeä.
– Joku joroislainen isäntämies, joka meni Helsinkiin, on näin sanonut. Siinä on itsetunto ollut kohdillaan. Luulen, että se kielii paikkakuntaylpeydestä ja itsetietoisuudesta.
Hokema on käytössä edelleen, mutta sitä on hieman muokattu, Sikanen kertoo.
– Useimmiten sitä toistellaan nykyisin siten, että "ennää ei oo rahhoo evväänä".
Miten se taas taipuukaan?
Joroinen taipuu Joroisissa ja kunnan asukas on joroislainen. Ruotsiksi kunnan nimi on Jorois.
"Satakin ääntä voi muuttaa tilanteen"
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo pitää todennäköisempänä vaihtoehtoa, että Joroisten ja Pohjois-Karjalan osaksi siirtyvän Heinäveden liittyminen Savo-Karjalan vaalipiiriin ei muuta puolueiden valtasuhteita.
– Mutta silloin, jos läpimeno on ollut täpärällä, niin muutama satakin ääntä voi muuttaa tilanteen, Railo sanoo.
Varkaushan on Joroisten laitakaupunki, että paljon olemme siellä päin ja työssä käydään.
Mirkku Vammelvirta
Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtajan Sari Juutilaisen (sd.) mukaan vaalipiirin muuttaminen tuo kuntalaisille helpotusta.
– Moni kuntalainen luuli, että he pystyisivät äänestämään Pohjois-Savon edustajia, koska siellä oli paljon tuttuja, joita äänestää. Joroislaisille oli aika vierasta äänestää kouvolalaista. Uusi vaalipiirijako meni meistä joroislaisista aika kauas, Juutilainen sanoo.
Myös joroislainen Mirkku Vammelvirta on muutokseen tyytyväinen ja uskoo, että uudesta vaalipiiristä löytyy sopivia ehdokkaita.
– Varkaushan on Joroisten laitakaupunki, että paljon olemme siellä päin ja työssä käydään.
Pohjois-Savo saa uuden lentokentän
Kun Joroinen vaihtaa maakuntaa, myös Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema siirtyy Pohjois-Savon puolelle. Siitä ei tosin välttämättä ole suurta iloa, sillä kenttä on ollut jo pitkään suljettuna.
Liikemies rakennutti tsasounan keskelle metsää
Joroisten kartanot ovat yksityiskoteja eivätkä ne yleensä ole yleisölle avoinna. Kamarimusiikkiperinnettä ylläpitävän Joroisten Musiikkipäivien (23.–31.7.) aikaan osa konserteista järjestetään kartanoissa. Myös toinen Joroisten suurista tapahtumista, Finntriathlon, järjestetään heinäkuussa (14-16.7.).
– Triathlon on tietysti asiakasmääriltään paljon isompi. Oliko täällä pikkukylässä viime vuonnakin lähes 10 000 ihmistä yhden päivän aikana. En ole koskaan nähnyt niin paljon autoja, jokaikisellä nurmen läntillä oli autoja, Sikanen kertoo.
Joroisissa sijaitsee pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan tsasouna.
– Sen on rakennuttanut IT-miljonääri Pekka Viljakainen venäläiselle pianistivaimolleen Anastasia Injushinalle. Se on ihan metsän keskellä Kaitaisten kylällä ja siellä on opastettuja kierroksia, Sinikka Sikanen vinkkaa.
Nähtävyyksiä pyörän selässä
Vapaa-aikatoimenpäällikkö Anitta Korhonen kehuu seitsemän kilometrin pituista Kotkanpolun luontopolkua, joka kulkee Kotkatharjun maastoissa. Sinne on rakennettu myös frisbeegolf-rata. Perinteisempää golfia harrastavat suuntaavat Kartanogolfin 18-reikäiselle kentälle, jonka läheisyydessä sijaitsee Karhulahden kotiseutumuseo.
Joroisissa nähtävyyksiä voi katsella myös pyörän selästä. Kunta hankki 58 polkupyörää sekä kuntalaisten että matkailijoiden käyttöön.