Mesimarja menestyisi hyvin Suomen arktisissa sääolosuhteissa, mutta sen viljelyyn liittyy muutamia ongelmia. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että mesimarjaa on tutkittu runsaamminkin Suomessa esimerkiksi 1970- ja -80-luvuilla, mutta vielä tähän päivään mennessä ei ole keksitty, miten marjasta voitaisiin saada kannattava viljelykasvi.
– Marja on hyvin hidasta poimia, ja sitä saadaan vain pieniä eriä. Tuorekaupassa hinta tuppaa nousemaan tästä johtuen hyvin korkeaksi, joten se tulisi pystyä tuottamaan teollisuutta varten. Mesimarja ei pärjää myöskään kovin hyvin rikkaruohojen kanssa, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo kertoo.
Suomesta löytyy kuitenkin muutama intohimoisesti mesimarjaan suhtautuva marjantuottaja. Yksi heistä on kauhavalainen Arja Raatikainen, joka on kokeillut marjan avomaaviljelyä ensimmäistä kertaa jo 20 vuotta sitten.
Yöttömän yön marja
Annin Marjatarhaa Kauhavalla pitävä Arja Raatikainen uskoo, että viljelytekniikkaa pystytään vielä kehittämään, ja hän onkin kokeillut nyt mesimarjan kasvattamista kasvutunnelissa kolmen vuoden ajan. Sato kerätään tarhalla tänä kesänä toista kertaa.
– Mesimarja on sellainen arktinen marja, joka ei kasva kovin isolla alueella maailmassa, ja marjan maku muodostuu 200 eri aromiaineesta. Mesimarja talvehtii Suomessa hyvin ja se kukkii kesäisin niin kauan, kunnes päivä lyhenee, eli satoa tulee pitkin kesää, Raatikainen luettelee syitä intohimoonsa.
Mesimarja olisi siis melko ihanteellinen marja Suomen yöttömään yöhönkin, hän pohtii.
Marjan poimimiseenkin liittyy kuitenkin muutamia haasteita, ja tälläkin tilalla satoa kerää luottopoimija.
– Marja on hyvin pieni, ja se painaa vain gramman tai kaksi. Marja voi olla kypsänä punainen tai vaalea tai mitä tahansa siltä väliltä, eli poimijan pitää olla tarkkana siinä, että marja on varmasti kypsä, Raatikainen kertoo.
Vain vähän viljelijöitä
Mesimarjan viljelijöistä ei löydy ajantasaista tilastoa puutarhayritysrekisteristä, eikä Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo uskalla antaa suoralta kädeltä arviota siitä, kuinka monella tilalla viljelyä kokeillaan tällä hetkellä. Hän on kuitenkin ilahtunut kuullessaan, että Kauhavalla on onnistuttu viljelyssä tänä vuonna kohtalaisen hyvin.
Mesimarjan viljelyyn liittyvää tietoa on ylipäänsä vain vähän olemassa, vaikka sitä on tutkittu myös yliopistotasolla.
– Tutkijoiden kanssa viljelystä voi keskustella, ja joillakin viljelijöillä on kokemustakin. Viljelyä on kuitenkin ylipäänsä vain vähän ja panostuksetkin ovat pieniä, harmittelee Arja Raatikainen.
