Muun muassa Clash of Clansista ja Boom Beachista tunnetun peliyhtiön johtajan Ilkka Paanasen vuoden 2015 ansiotuloista laskettu tuntipalkka on kaukana tavallisen suomalaisen tuntipalkasta.
Koska Paanasen vuosiansio, yli 12,3 miljoonaa euroa on niin suuri, hän ei todennäköisesti saa merkittäviä ylimääräiseiä verovähennyksiä eli tuntipalkka voidaan laskea suuntaa antavasti yksinkertaisella kaavalla ottaen huomioon, että emme tunne Paanasen työsopimusta, joka määrittelee mm. lomien keston ja viikkotyötuntien määrän.
Mutta oletetaan, että lomaa olisi suomalaisittain tyypilliset neljä viikkoa vuodesta, ja viikkotuntimäärä olisi 40. Työtunteja tällä kaavalla kertyisi vuodessa 1760. 12,3 miljoonaa euroa jaettuna työtuntien vuosimäärällä tarkoittaa noin 7 000 euron tuntipalkkaa.
Ollilan tuntipalkka hakee vertaistaan
Siitä lähtien, kun verokoneita on ollut – ja todennäköisesti myös tätä ennen – Suomessa ansiotulojen ylivoimaisena kuninkaana on ollut Nokian entinen johtaja Jorma Ollila. Huippuvuotenaan 2000 Ollilan vuosittaiset ansiotulot olivat yli 50 miljoonaa euroa.
Aikaisemmin esitetyllä kaavalla ja olettamuksilla laskien Jorma Ollila ansaitsi vuonna 2000 peräti noin 28 000 euroa tunnissa.
Verohallinto ei kommentoi yksittäisten kansalaisten verotietoja, mutta ylitarkastaja Petri Manninen muistuttaa, että näin suuret ansiot sisältävät palkkatulojen lisäksi yleensä myös kertaluonteisia optiotuloja.
– Harvalle noin isoa palkkaa työsuhteesta maksetaan. Suuret ansiotulot sisältävät usein kertaluonteisia optiotuloja osana palkkausta tai kompensaatiota, mitä sanaa haluaakin käyttää. Mutta ne lasketaan ansiotuloiksi, koska ne tulevat työn tekemisen perusteella. Mutta eivät siis ole säännöllistä tuloa, Manninen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla tavallisen suomalaisen tuntipalkka vuoden 2015 lopulla oli yli tuhat kertaa pienempi kuin Nokian entisellä johtajalla ja monta sataa kertaa pienempi kuin Supercellin johtajalla, vajaat 16 euroa.
Lisää verotiedoista tehtyjä uutisia löydät täältä.