KAJAANI Vielä 2000-luvun alussa viralliset kartat näyttivät erilaisilta kuin tänä päivänä. Tuolloin Puolustusvoimat halusi tarkistaa Maanmittauslaitoksen tekemiä peruskarttojakin tiettyjen alueiden osalta – ja saattoi poistaa kohteita kartoilta.
– Aiemmin Puolustusvoimat sensuroi ja poisti tietoa sotilasalueiden ilmakuvista. Näin ollen myös ilmakuvista tulkittu karttatieto oli vajavaista, mainitsee insinöörimajuri Jussi Sumanen Puolustusvoimien tiedustelulaitokselta.
Nykyisin tätä ei enää tapahdu, vaan perus- ja maastokartoissa on enemmän tietoa.
– Muutokset tapahtuivat vuonna 2001 kun aluevalvontalaki tuli voimaan. Karttojen tekeminen on muuttunut vapaampaan suuntaan, kertoo Maanmittauslaitoksen maastotietotuotannon johtaja Juha Vilhomaa.
Pääsääntöisesti kuvausrajoite kohdistuu tiettyyn alueeseen, ei joukkoihin.
Kari Ahrnberg
Nykyisin sotilasalueiden ilmakuvaustoimintaa valvotaan ja rajoitetaan lupamenettelyllä ennen kuvauslentoa. Tarvittaessa heikennetään tallennettujen kuvien tai datan tietosisältöä 30 sentin maastoresoluution tarkkuuteen. Tämä tarkkuus kuitenkin mahdollistaa Maanmittauslaitokselle maastotietokannan luotettavan tuotannon myös sotilasalueilta.
Käytännössä esimerkiksi niin sanottuja aktiivisia kohteita ei saa kuvata.
– Sillä viitataan erityiskohteisiin, joilla on kokonaismaanpuolustuksen kannalta merkittävää merkitystä. Jos kuvia julkaistaisiin, se heikentäisi kohteen suojausta. Pääsääntöisesti kuvausrajoite kohdistuu tiettyyn alueeseen, ei joukkoihin, toteaa komentajakapteeni Kari Ahrnberg Pääesikunnasta.
Jos kuitenkin joku julkaisee kuvauskiellosta huolimatta kuvan, Puolustusvoimat voi tehdä asiasta rikosilmoituksen ja asia etenee normaalin rikostutkinnan kautta.
Puolustusvoimat suurin hyödyntäjä
Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan ja sitä kautta maastokarttoihin on kartoitettu varuskunnista tai vastaavista sotilasalueista yleistä tietoa kuten esimerkiksi tiestöt, puomit, kiinteät rakennukset ja aidat.
– Rakennusten ominaisuustietoihin ei ole tallennettu yksityiskohtaisia tietoja kuten omistajaa tai yksilöivää käyttötarkoitusta. Maastokarttoihin on merkitty myös ampuma-alueet. Sotilasalueilla noudatetaan karttojen tietosisällöissä samoja periaatteita kuin muidenkin alueiden karttatiedoissa, Jussi Sumanen sanoo.
Puolustusvoimat on suurin Maanmittauslaitoksen maastokarttojen hyödyntäjä, joten on tärkeää, että karttojen oikeanlainen tietosisältö mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen toiminnan varuskunnissa ja muilla sotilasalueilla.
– Ampuma- ja räjäytysalueiden luotettavat sijaintitiedot kartalla edesauttavat myös muiden maastonkäyttäjien turvallisuutta.
Päivitetään säännöllisesti
Maanmittauslaitoksen maastotietokanta sisältää rakennukset, liikenneverkot, vesistöt, maapeitteen, paikannimistön ja muita yhteiskunnan kannalta tärkeitä peruspaikkatietoja. Maanmittauslaitos päivittää maastotietokantaansa teiden ja rakennusten osalta vuosittain sekä muiden kohteiden osalta 5–10 vuoden välein alueesta riippuen.
Aiemmin Puolustusvoimat sensuroi ja poisti tietoa sotilasalueiden ilmakuvista.
Jussi Sumanen
Maanmittauslaitoksen kaikki kartat, sähköiset kartta- ja paikkatietopalvelut perustuvat maastotietokannan tietoihin. Varsinaisia karttajulkaisuja tehdään aina kun on tehty isompi päivitys, digitaalisena materiaali on koko ajan saatavilla.
Maanmittauslaitos vastaa Suomen valtakunnallisten maastokarttojen valmistamisesta. Näitä ovat Peruskartta 1:25 000 ja Maastokartta 1:50 000.
Maastotietokantaa päivitetään pääsääntöisesti ilmakuvauksen ja laserkeilauksen avulla. Maasto kartoitetaan ilmakuvilta kolmiulotteisesti ja kartoituksessa hyödynnetään myös laserkeilauksesta saatavaa tarkkaa maanpinnan korkeustietoa. Maastotietoja täydennetään lisäksi maastotarkistuksilla ja muun muassa kunnista saatavilla rakennustiedoilla.
Open Skies -lentoja toisiin maihin
Puolustusvoimat suorittaa myös itse kuvauslentoja. Treaty on Open Skies eli Avoin taivas -sopimus on osa Etyjin asevalvontajärjestelmää, ja sen puitteissa jokainen sopimuksen jäsenvaltio saa oikeuden toteuttaa aseettomia valvonta- ja kuvauslentoja toisten jäsenmaiden alueilla.
– Kun halutaan toteuttaa kuvauslento, aikeesta täytyy kertoa vähintään kolmea vuorokautta aikaisemmin. Lentosuunnitelma, eli mistä lennetään ja kuvataan, puolestaan tulee antaa 24 tuntia ennen kuin lento nousee ilmaan. Näin toiselle valtiolle annetaan mahdollisuus tarkastaa suunnitelma ja ilmailuliikenteen turvallisuuden kannalta annetaan aikaa toteuttaa järjestelyt.
– Kun lentosuunnitelma on hyväksytty yhteisesti, lennetään ja kuvataan, ei sen kummempaa, komentajakapteeni Kari Ahrnberg sanoo.
Sopimuksen on allekirjoittanut 34 maata, Suomi on ollut mukana sopimuksessa vuodesta 2003. Sopimukseen kuuluvat myös kaikki Suomen naapurimaat. Suomi ottaa vuosittain vastaan viisi Open Skies -lentoa ja pyrkii itse tekemään vuodessa vähintään kaksi lentoa muihin sopijavaltioihin. Lennoilta taltioitu materiaali on kaikille sopijamaille vapaasti saatavilla.