Kunnan itsenäisyyttä puoltaa se, että Enonkosken talous on kunnossa. Kunnan velkaantuneisuus on Suomen matalimpia. Tuloveroprosentti on 21, mutta kumpikaan valtapuolueista pidä veroprosentin korottamista mahdottomana.
Toisaalta työttömiä on paljon. Tammikuussa Enonkosken työttömyysprosentti oli Etelä-Savon toiseksi korkein, 17,1. Keskustan mukaan kunnassa toimivien yritysten toimintaedellytykset on tärkeää huomioida kaikessa päätöksenteossa. SDP ehdottaa, että kunta saisi oman virkamiehen, joka voisi keskittyä yksinomaan yritystoiminnan kehittämiseen Enonkoskella.
Enonkoskella on noin 1 450 asukasta, mutta väki vähenee nopeasti. Vuonna 2030 asukkaita on ennusteen mukaan 13 prosenttia nykyistä vähemmän. Kunnan tarpeisiin ovat jo vuosien ajan riittäneet yksi koulu ja yksi päiväkoti.
Yläkoulun remontti valmistui juuri vuodenvaihteessa, ja lisäksi rahaa on investoitu liikuntatalon laajennukseen. Keskustan mukaan isoihin investointeihin ei lähitulevaisuudessa ole tarvetta. SDP puolestaan sijoittaisi matkailun kehittämiseen ja metsätalouteen.
Enonkoski pyrkii houkuttelemaan uusia asukkaita muun muassa ainutlaatuisen luonnon ja hyvien liikuntapalveluiden avulla. Kunnan terveyspalveluista on jo vuosia vastannut Sosteri eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Myös sosiaali- ja vanhuspalvelut siirtyivät Sosterille viime vuoden heinäkuussa.
Kevään kuntavaaleissa Enonkosken valtuuston voimasuhteet voivat muuttua. Suurimman puolueen paikkaa puolustavalla keskustalla on listoillaan 17 ehdokasta, kaksi vähemmän kuin viime kerralla. SDP:n listoilla on niin ikään 17 nimeä, mutta puolue on onnistunut houkuttelemaan viisi ehdokasta enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat nimenneet kaksi ehdokasta kumpikin.