Pieni polttomoottori pärähtää käyntiin rivitalon pihalla. Asentaja nousee nostokorissa viiden metrin korkeuteen. Tällä kertaa riittää pieni antennin suuntaus ja nippusiteen kiristys.
Analogisen television aikaan isäntä nousi katolle ja emäntä huusi pirtin ikkunasta ohjeita. Sen aika on ohi.
– Häiriöiden ja vikojen etsiminen omatoimisesti on digiaikana aika hankalaa, sanoo Jukka Karjalainen JK-asennuspalvelusta.
Kansalainen saattaa ryhtyä ratkomaan television näkyvyysongelmia myös menemällä kodinkoneliikkeeseen. Yleensä häiriöt jatkuvat ja myyjä saa sapiskaa. Vika on yleensä häiriintyneessä tai muuten matalatehoisessa signaalissa, laitetta ei kannata heti vaihtaa.
– Silloin vältyttäisiin aika monelta juupas-eipäs -keskusteluilta myyjien kanssa.
Luvassa virittelyä
Seuraava muutos tapahtuu toukokuun 17. päivä. Antenninippuihin tulee muutoksia koko maassa. TV-kanavat saattavat kadota vastaanottimista, ainakin osittain.
Osa laitteista saattaa korjata ongelmat itsestään. Karjalainen uskoo, että puhelin soi edellä mainittuna päivänä monta kertaa.
– Kokemuksesta voin sanoa, että yhteydenottoja tulee aika paljon.
Osa laitteista vaatii vähän askartelua. Koneesta täytyy etsiä tehdasasetusten palautus tai uudelleenasennus.
– Kun laite kysy mikä maa, mikä kieli, ollaan oikealla polulla.
Antennilähetyksissä on jouduttu tekemään useita muutoksia viime vuosina. Taajuudet muuttuvat, välillä mobiililaitteiden tukiasemat ovat häirinneet tv-lähetyksiä.
– Aika isoista muutoksista on selvitty, aika hyvin viesti on mennyt asiakkaille, tunnustaa Karjalainen.
DVB-T2
Suomessa siirrytään kokonaan uuteen antennilähetystekniikkaan 1.4.2020. Uuden TV:n ostajalle on asentajalla yksi kirjainyhdistelmä.
– Tärkeintä mitä laitteessa pitää olla, on DVB-T2 viritin.
Kymmenisen vuottaa siten siirryttiin digi-TV-lähetyksiin, jolloin moneen kotiin tuli digiboksi. Se muutti vanhan putkitelkkarinkin digiaikaan. Samankaltainen siirtymä on tulossa muutaman vuoden sisällä.
Nykyään laitteen normaali käyttöikä on puolisenkymmentä vuotta.
Jukka Karjalainen
Nykyisen televisionkin saa toki tulevaisuudessa toimimaan ostamalla siihen uuden polven digiboksin. Maksutelevision katsojat tarvitsevat lisäksi vielä CI-moduulin.
Asentaja ei vielä hötkyile 4K:n, Ultra HD:n tai muunkaan kirjainlyhenteen perään.
– Ne ovat tulevaisuuden kehityssuuntia. Nykyään laitteen normaali käyttöikä on puolisenkymmentä vuotta. Siinä vaiheessa seuraavat tekniikat ovat varmaan ajankohtaisia. Digi-TV:stä siirtyminen seuraavaan tekniikkaan on kestänyt kymmenisen vuotta, muistuttaa Karjalainen.
– Jos siitä voi jotakin ennustaa, niin seuraavan sukupolven tekniikoihin menee viidestä kymmeneen vuotta.