Suuri terminaalilaiva saapui tänään Inkoon satamaan Länsi-Uudellemaalle. Exemplar-niminen nesteytetyn maakaasun terminaalilaiva lähti Gibraltarilta kohti Inkoota joulukuun 19. päivä.
Aluksen tulo Suomeen on yksi seuraus Venäjän hyökkäyssodasta ja siihen kytkeytyvästä Euroopan energiakriisistä.
Terminaalilaivan avulla korvataan aiemmin Venäjältä Suomeen tulleet kaasutoimitukset. Exemplarin saapumista voi siten pitää eräänlaisena symbolina siitä, kuinka Eurooppa ja Suomi pyristelevät irti vuosikausia kestäneestä energiariippuvuudestaan Venäjään.
Vastaamme tässä jutussa kolmeen olennaiseen kysymykseen Inkooseen saapuvasta kaasuterminaalista.
Mikä on kelluva LNG-terminaali?
Exemplar-alus on teknisesti ottaen laiva, mutta käytännössä se on pikemminkin liikuteltava kaasuinfrastruktuurin osa.
Aluksen ensisijainen tehtävä on toimia "kaasumuuntimena".
LNG eli liquefied natural gas on maakaasua, joka on muutettu helposti kuljetettavaksi nesteeksi.
Exemplar-aluksessa nesteytetty maakaasu muutetaan nesteestä uudestaan kaasumuotoon, ja kaasu syötetään sitten Suomen kaasuverkkoon jakelua varten. Aluksen muuntamaa kaasua kulkeutuu Inkoosta myös Viroon. Kaasu matkaa Viroon sataman lähistöltä lähtevää Balticconnector-putkea pitkin.
Nestemäinen kaasu tuodaan maailmalta Exemplar-alukselle tankkerilaivoilla. Niiden on tarkoitus vierailla Exemplarilla muutaman kerran kuukaudessa.
Exemplar-terminaalilla voidaan vuodessa höyrystää nestekaasua kaasuksi yli 40 terawattitunnin verran. Suomen vuotuinen maakaasun käyttötarve on viime vuosina ollut noin 25 terawattituntia eli sen kapasiteetti kattaa helposti Suomen kaasutarpeet.
Kyseessä on Suomen ensimmäinen kelluva LNG-terminaalialus. Suomessa on jo ennestään paljon Exemplaria pienempiä LNG-terminaaleja Torniossa, Porissa ja Haminassa.
Exemplar parkkeerataan valtionyhtiö Fortumin satamaan Inkoossa.
Tarkoituksena on, että terminaalilaivan sisältämää nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää jo tänä talvena. Tavoitteen toteutuminen on Gasgridin mukaan lähellä. Gasgrid tiedotti tiistaina, että terminaalilaivan satamarakenteet ovat valmistuneet.
Satamarakenteita on rakennettu samanaikaisesti myös Viroon. Mikäli Viron rakenteet olisivat valmistuneet ennen Inkoota, alus olisi sijoitettu aluksi sinne.
Miksi terminaali tulee Suomeen?
Exemplar-alus kuuluu yhdysvaltalaiselle Excelerate Energy -nimiselle nesteyttyyn maakaasuun keskittyvälle yhtiölle. Suomi on vuokrannut aluksen kymmeneksi vuodeksi.
Terminaalilaivan vuokraaminen tuli ajankohtaiseksi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Aiemmin Suomen ja koko Euroopan käyttämä maakaasu tuli suurelta osin putkia pitkin Venäjältä.
Pian sodan alkamisen jälkeen Eurooppa havahtui venäläisen energiariippuvuuden vaaroihin. Exemplarin kaltaisista aluksista on ollut kova kysyntä, kun Euroopan maat ovat pyrkineet löytämään kiireellä korvaajia venäläiselle maakaasulle.
Aluksen tarve tuli huhtikuussa yhä vain kiireellisemmäksi, kun venäläinen Gazprom alkoi vaatia kaasutoimitusten maksamista ruplissa. Suomi ei suostunut tähän, ja lopulta Gazprom katkaisi kaasutoimitukset Venäjältä Suomeen toukokuussa.
Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid kuvasi tiedotteessaan toukokuussa, että terminaalilaivahanke on ”nykyisessä maailmantilanteessa ehdottoman välttämätön ja sen vuoksi myös äärimmäisen kiireellinen”. Gasgrid on valtionyhtiö, joka vastaa terminaalilaivahankkeesta.
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä arvioi Ylelle aiemmin tässä kuussa, että tyypillisesti tällainen projekti vie yhdestä kahteen vuotta.
– Argentiinassa on päästy vastaavassa projektissa lähes samaan vauhtiin, mutta ei ihan. Jalkapallossa emme pärjää Argentiinalle, mutta tässä lajissa peittosimme heidät, Sipilä sanoi.
Suomessa maakaasun rooli energiajärjestelmässä on paljon pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Maakaasun osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin viisi prosenttia. Erityisesti sitä käytetään teollisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa käytetään maakaasua. Maakaasua tarvitaan lisäksi muuan muassa raskaassa liikenteessä.
Paljonko LNG-terminaali maksaa?
Kaasulaivahankkeen kustannukseksi on arvioitu 460 miljoonaa euroa kymmenvuotisen vuokrasopimuksen aikana eli noin 46 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi summaan tulee käytön volyymiin liittyviä kustannuksia, Gasgrid ja valtioneuvosto kertovat.
Yksi hankkeeseen liittyvä huoli on se, riittääkö kiireellä hankitulle Exemplarille sittenkään asiakkaita. Maakaasun käyttö on tänä vuonna vähentynyt.
Gasgridin toimitusjohtaja Sipilä arvioi joulukuun alkupuolella Helsingin Sanomille, että aluksen kaupallisen kannattavuuden saavuttaminen voi viedä jopa kolme vuotta. Hankkeesta koituvat kustannukset on tarkoitus kattaa asiakkailta saatavilla maksuilla.
On olemassa riski, että alus jääkin tyhjän pantiksi.
– Totta kai se riski aina on olemassa, mutta sen perusteella, millaisia kyselyjä olemme saaneet, jo tilapäisesti vähentyneessäkin kysyntätilanteessa sille pitäisi olla käyttöä, Sipilä sanoi Helsingin Sanomille.
Valtio on pääomittanut hankkeesta vastaavan Gasgridin tytäryhtiötä 105 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön mukaan toiminnan käynnistäminen sitoo tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 105 miljoonaa euroa ennen kuin uuden tytäryhtiön tulorahoitus alkaa kunnolla virrata. Myös ministeriön mukaan aluksen kaupallisen kysynnän käynnistymiseen liittyy ”merkittävä epävarmuus”.
Aiheesta voi keskustella 29. joulukuuta kello 23:een saakka.
Jutun aikamuotoja päivitetty 28.12. kello 10.39, kun Exemplar saapui Inkoon sataman edustalle. Muokattu 28.12. klo 14.14: Korjattu, että alusta ei vuokrata yhdessä Viron kanssa.
Lue lisää: