Kuusankosken tunnettu maamerkki ei saanut suojelumerkintää

Vuodesta 1948 Kuusankosken maisemassa seisoneet pylväät eivät saaneet suojelumerkintää. Syynä on se, että pylväät eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita.

Kuusankoskella Kymijoen vierellä korkeita betonisia pylväitä
Ely-keskuksen mukaan Kymijoen varressa olevat suurjännitepylväät eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita. Arkistokuva kesäkuulta 2021. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Elli Sormunen

Kaakkois-Suomen ely-keskus on päättänyt, ettei Kuusankosken rantapuiston suurjännitejohtopylväitä suojella Kouvolassa.

Kuusankoski-seura haki viime elokuussa suojelua suurjännitejohtopylväille. Seuran tekemän aloitteen mukaan suurjännitejohtopylväät tulisi suojella rakennusperintölain nojalla.

– Voimajohtolinjalla on merkittävää teollisuushistoriallista, rakennusteknistä sekä kaupunkikuvallista arvoa. Vastaavanlaisia betonipylväitä ei ole missään muualla Suomessa, perusteli pylväiden säilyttämistä Kuusankoski-seura.

Seura haki suojelua suurjännitepylväille numeroille 8, 9 ja 10. Pylväs numero 7 kaadettiin viime heinäkuussa.

Lue lisää: Legendaarinen betonipylväs kaadettiin Kouvolassa – pettynyt Pentti Iitti pohtii poismuuttoa: ”Olisiko tämä lähtölaukaus”

Työmaa-aita, betoninpaloja maassa, kaivinkone. Taustalla Kymijoki ja silta.
Viime heinäkuussa betonipylväs numero 7 kaadettiin. Jäljelle jäi kasa betonikokkareita. Arkistokuva heinäkuulta 2022. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Arvokkaat paikallisesti, muttei valtakunnallisesti

Kymi Osakeyhtiö on rakentanut pylväät vuonna 1948. Viime vuoden kesäkuussa pylväät 9 ja 10 päätettiin purkaa, mutta Kouvolan tekninen lautakunta päätti säästää ja kunnostaa pylvään numero 8.

Museoviraston asiantuntijan mukaan pylväät ovat paikallisesti merkittäviä, ja ne ovat säilyttämisen sekä kunnostamisen arvoisia myös yksittäisinä.

Ely-keskus perustelee tuoretta suojelematta jättämispäätöstä sillä, että pylväät eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita, eikä niissä ole sisätiloja. Lisäksi pylväät sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella, jossa suojeluasiat tulee pääsääntöisesti ratkaista kaupungin asemakaavassa.

– Pylväiden suojelemiseen rakennusperintölain nojalla ei ole edellytyksiä, Kaakkois-Suomen ely-keskus perustelee tiedotteessaan.

Pylväiden kohtalosta on käyty vääntöä jo pitkään. Edellisen kerran suurjännitepylväiden lakisuojelua käsiteltiin 2000-luvun alussa, jolloin ympäristöministeriö ei vahvistanut silloisen ympäristökeskuksen myönteistä päätöstä.

Päätöksen valitusaika on käynnissä.

Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23.00 asti.

Suosittelemme