Turun kaduilla voi tehdä aikamatkan 1800-luvulle.
Kesän kynnyksellä Turun museokeskus pystytti kaupunkiin 14 valokuvaa, joista pääsee näkemään, miltä elämä on näyttänyt lähes 200 vuotta sitten.
Valokuvat ovat Virossa syntyneen, mutta Turkuun asettuneen taitelija ja valokuvaaja Johan Jakob Reinbergin ottamia. Reinbergin syntymästä tulee heinäkuun lopulla kuluneeksi 200 vuotta.
Vanhat otokset on pystytetty niille sijoille, joilla Reinberg on kuvat todennäköisesti ottanut.
Katso alta, miten Turku ja kaupungin maamerkit ovat muuttuneet lähes 200 vuodessa.
Turun linna
Turun linna on toiminut muun muassa hovin asuinpalatsina, sotilaslinnakkeena, viljamakasiinina ja vankilana. Vuonna 1881 osa esilinnasta toimi edelleen vankilana. Rappiolle joutunutta päälinnaa käytettiin varastona.
Turun linnaa alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla Aurajoen suulla sijainneelle saarelle. Sittemmin linnan seutu kasvoi mantereeseen kiinni. Nykyiseen laajuuteensa linna valmistui 1500-luvun puolivälin jälkeen.
Toisen maailmansodan aikana Turun linna kärsi laajoja tuhoja. Vuonna 1946 Erik Bryggman aloitti linnan jälleenrakentamisen. Linna avattiin yleisölle 1961, mutta korjaustyöt jatkuivat vuoteen 1990.
Rautatieasema
Turun ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1876. Uusrenesanssirakennuksen suunnitteli Pehr Erik Degenaer. Ensimmäinen rautatieyhteys kulki Hämeenlinnasta Toijalan kautta Turkuun ja Turun satamaan.
Rakennus oli käytössä toiseen maailmansotaan saakka. Nykyinen päärautatieasema nousi paikalle talvisodan pommitusten jälkeen vuonna 1940.
Turun päärautatieasemalta kulkee nykyään junia ainoastaan Turun satamaan sekä Tampereen suuntaan, koska Kupittaan asemalle vievä rataosuus on toistaiseksi poissa käytöstä.
Telakkaranta
1860- tai 1870-luvulta peräisin olevassa kuvassa Kakolanmäen laella seisoo entisen vankila-alueen vanhin rakennus: Ernst Lohrmannin piirtämä ja vankien rakentama graniittilinna.
Kuvasta puuttuvat myöhemmin valmistunut vankimielisairaala sekä entinen lääninvankila, jonka tiloissa toimii nykyään hotelli.
Otoksen oikeassa reunassa näkyy kolmimastoinen purjelaiva. Kyseessä ei kuitenkaan ole turkulaisille tuttu kolmimastoparkki Sigyn, joka sijaitsee tänä päivänä lähes samalla paikalla, sillä Sigyn valmistui vasta myöhemmin.
Förin itälaituri
Vanhassa kuvassa Aurajokea pitkin lipuu potkurikäyttöinen Komet-laiva, joka hyödynsi pelkkää höyryvoimaa. Tällaiset alukset yleistyivät 1800-luvun puolivälin jälkeen, sillä purjeiden käyttö jokilaivoissa oli hankalaa.
Tässäkin valokuvassa erottuu kaupungin yllä seisova Kakolanmäen graniittilinna.
Rinteessä mutkittelee Linnankadulle vievä pengertie eli Chiewitzin serpentiini. Sen alapäässä seisova kahdeksankulmainen kivirakennus on Wechterin kaivo. Lähiseudun asukkaat hakivat käyttövetensä kaupungin yleisistä kaivoista.
Nykyään Aurajoessa kulkee kaupunkilautta Föri, joka aloitti matkansa Turusta Åboon vuonna 1904. Lautta on Suomen vanhin päivittäisessä ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo.
Föri tekee keskimäärin 400 yhdensuuntaista matkaa päivässä, vilkkaimpina kesäkuukausina jopa 10 000. Vuodessa asiakkaita on yli miljoona.
Jokinäkymä Auransillalta
Aurajoen yli kulki 1800-luvun lopulla vain kaksi siltaa: Tuomiokirkkosilta sekä nykyisen Auransillan paikalla ollut Alasilta. Sillat rakennettiin, kun Turun palo tuhosi aiemmat sillat vuonna 1827.
Auransillalta avautuu nykyään jokseenkin samanlainen näkymä kuin Alasillalta Reinbergin aikoina. Ajan kulumisesta kertovat rantakaduilla kasvavat lehtipuut.
Nykyään Aurajoen yli kulkee useita siltoja. Vuonna 2013 Auransillan ja Tuomiokirkkosillan väliin valmistui Kirjastosilta, joka aiheutti nurinaa siitä, että uusi silta turmelisi arvokasta kansallismaisemaa. Vilkkaan sillan ulkonäköä on myöhemmin pidetty onnistuneena.
Vartiovuorenmäki
Tältä näytti Turun tuomiokirkko Vartiovuorelta katsottuna 1876. Reinbergin valokuvassa erottuu kirkon lisäksi Akatemiatalo. Se on ollut vuodesta 1830 Turun hovioikeuden käytössä ja on edelleen alkuperäisessä asussaan.
Vanhasta valokuvasta erottuu myös Charles Bassin suunnittelema L-kirjaimen muotoinen kaupunkipalatsi. Talo toimii nykyään Åbo Akademin päärakennuksena.
Vielä 1800-luvulla Vartiovuorelta avautui esteetön näkymä Turun ylle. Mäki oli paljasta kalliota, sillä puut oli hakattu rakennustarpeiksi ja polttopuiksi. Nykyään maisemaa peittävät puiden lisäksi kerrostalot.
Ylinen föri
Aurajoessa nykyään kulkeva Föri ei ole Turun historian ainoa jokilautta. Nykyisen Myllysillan kohdalla alkoi kulkea Krimin sodan jälkeen maksullinen soutulautta.
Reinbergin ottamassa kuvassa näkyy samalla paikalla viimeisenä liikennöinyt lautta onkaföri, joka oli 1890-luvulla Tuomiokirkkosillan tai Alasillan lisäksi ainoa keino päästä joen yli.
Kun nykyään Turussa liikennöivä Föri otettiin käyttöön, uutta föriä alettiin kutsua alaföriksi tai aliseksi föriksi. Aiemmasta lautasta tuli kansan suussa yläföri tai ylinen föri.
Höyrymoottorilla varustettu lautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1940 asti, jolloin Martinsilta valmistui joen alajuoksulle.
Myllysilta valmistui Aurajoen ylle vuonna 1975. Silta kuitenkin painui notkolle ja se purettiin 2010. Nykyinen Myllysilta valmistui vuotta myöhemmin.
Kauppatori
Turun kauppatoria ja sen ympäristöä on remontoitu useaan kertaan sen jälkeen kun Reinberg otti kuvan kaupungin kokoontumispaikasta vuonna 1880. Kuvassa näkyy kuitenkin myös nykyturkulaisille tuttu rakennus: Turun ortodoksinen kirkko.
Vasemmalla kohoaa hotelli Phoenix, joka valmistui vain pari vuotta ennen kuvaushetkeä. Phoenix toimi hotellina vuoteen 1922 asti, jolloin talosta tehtiin Turun yliopiston päärakennus. Rakennus purettiin 1959.
Kirkon oikealla puolella valokuvassa näkyy kaupunginarkitehti C.J. von Heidekenin piirtämä alakansakoulu, joka nimettiin myöhemmin Cygnaeuksen kansakouluksi. Talo purettiin 1968.
Kauppatorin ympäristö on nykyään yksi kaupungin arvokkaimmista alueista. Viime vuosina alue on kokenut suuria muutoksia muun muassa toriparkin rakentamisen myötä. Uuden torin avajaisia vietettiin syksyllä 2022.
Lähde: Turun museokeskus