– Aloitteena ja ideana Zonava-hanke nähdään kiehtovana.
Näin pohti Kempeleen resurssivaliokunta 19. syyskuuta käsitellessään valtuutettu Heikki-Pekka Alakärpän (kesk.) kesäistä valtuustoaloitetta oman joen rakentamisesta vähävesistöiseen kuntaan.
Valiokunta ei kuitenkaan lämmennyt hankkeelle. Kielteiselle kannalle asettui myös maanantaina 25. syyskuuta kokoontunut Kempeleen kunnanhallitus.
Uusi joki kuntaan ei siis toteudu.
Kesäkuisessa valtuustoaloitteessa ehdotettiin 4–5 kilometrin mittaisen joen rakentamista. Se olisi kaivettu Kempeleeseen kaavaillusta Linnakankaan tekojärvestä merelle, Kempeleenlahteen asti.
Joki nimettiin alustavasti Zonavaksi, tai Zanavaksi, Kempeleessä jo vakiintuneen Z-alkukirjainta suosivan paikkojen nimeämistavan mukaan.
Pieni kunta ei kuitenkaan voinut laittaa ollut rahaa tai aikaa asian selvittämiseen, saati joen rakentamiseen.
Kunnan teknisen ja elinvoimapuolen kartoituksessa selvisi, että jokihanke olisi vaatinut jätti-investointeja.
– Aloite sinänsä oli mielenkiintoinen ja olisihan matkailullisesti aivan mahtavaa, että meillä olisi kunnollinen joki Kempeleessä, kunnan elinvoimajohtaja Miia Marjanen sanoo.
Ympäristölupien saaminen olisi ollut vaikeaa
Mutkikkaaksi joen rakentamisen olisivat kuitenkin tehneet muun muassa ympäristökysymykset.
Joen toinen pää, Kempeleenlahti on luonnonsuojelualuetta. Lupien saaminen olisi ollut todennäköisesti vaikeaa.
– Lisäksi joki menisi usean ison väylän, lentokentäntien ja junaradan poikki. Isoja haasteita
on sulfaattimaihin, vesilupiin ja maanomistuksiin liittyen, Miia Marjanen sanoo.
Kanavan tieltä kaivettu hapan sulfaattimaa-aines olisi ollut ongelmajätettä, ja sen käsittely olisi pitänyt suunnitella.
Väylien risteäminen olisi vaatinut siltojen rakentamista, joka on kallista. Joki olisi osin kulkenut Oulun kaupungin alueella, ja se olisi Kempeleen puolella halkonut yksityisten maanomistajien maita.
Neuvottelut maankäyttökysymyksistä olisivat vaatineet runsaasti aikaa, Kunta haluaisi tulevaisuudessa hankkia maata pääasiassa asuin- ja yritystonttien tarpeisiin.
Kyse on myös kuntastrategiasta, jossa esimerkiksi matkailun osalta on jo suurehkoja suunnitelmia.
– Uusi iso ratkaisu vaatisi ison strategisen keskustelun. Onko tämä sellaista, mitä haluamme lähteä tekemään, Miia Marjanen muistuttaa.
EU-rahoitusta hankkeelle olisi saatu todennäköisesti pieni summa. Jos joen varrelta olisi myyty tontteja, olisivat tulot jääneet jopa miinusmerkkisiksi kunnallistekniikan rakentamisen vuoksi.
Kuuntele alta elinvoimajohtaja Miia Marjasen ajatuksia hankkeesta.
Aloitteen laatijan mukaan joki olisi voinut olla paikka, johon paikalliset hulevedet olisi voinut johtaa. Kempeleessä kuitenkin suositaan hulevesien viivytystä esimerkiksi kosteikkoihin. Tämä on tärkeää vesistön suojelun ja pohjavesien kannalta.
Kempeleen hulevesikäytännössä voi olla ratkaisu siihen, että kuntaan saataisiin lisää kaivattuja vesialueita.
Kunnan vastineen mukaan Kempeleeseen voitaisiin nimittäin saada jokimaista tunnelmaa jonomaisia kosteikkoalueita perustamalla, viimeistään tulevina vuosikymmeninä.