Ylitornion Portimokoskelle rakennetaan kaksi luonnonmukaista kalatietä – vaelluskaloille mahdollisuus palata Tengeliönjoelle

Lapin ely-keskus rakennuttaa luonnonmukaisen kalatien Tengeliönjoen vanhaan uomaan. Luvan hakijoina rakentamiselle ovat olleet Tornionlaakson Voima Oy sekä Ylitornion ja Pellon kunnat.

Ilmakuva Tengeliönjoesta
Kalateiden kautta vaelluskalojen on mahdollista nousta Tengeliönjoen vanhaa uomaa pitkin ylävirtaan Portimojärvelle ja siitä ylöspäin lisääntymisalueille. Kuva: Pohjolan Voima
Tiinamaija Rantamartti

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tornionlaakson Voima Oy:lle sekä Pellon ja Ylitornion kunnille luvan rakentaa Ylitornion Portimokoskelle kaksi luonnonmukaista kalatietä.

Rakentamisesta vastaa Lapin ely-keskus. Ohitusuomat mahdollistavat vaelluskalojen nousun Portimokosken voimalaitoksen ohi laajoille lisääntymisalueille ja tukevat vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttamista Tengeliönjoelle.

Kalateiden rakentaminen alkaa ensi keväänä ja kestää noin vuoden. Tornionlaakson Voiman toimitusjohtaja Timo Virikon mukaan rakentamisen kustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa.

– Hanke on ainutlaatuinen, sillä kyse on luonnonmukaisista kalateistä. Suunnitteluvaiheessa on kuultu myös paikallisia ihmisiä, joten tälle on laaja hyväksyntä alueella. Yhtään valitusta hankkeesta ei tehty, Timo Virikko sanoo.

Koskimaiset, luonnonmukaiset kalatiet avaavat vaelluskaloille vaellusyhteyden Tornionjoen sivujoen, Tengeliönjoen vanhaa uomaa pitkin Portimojärvelle.

– Nousureittiä riittää kyllä, Portimojärven yläpuolella on noin tuhat kilometriä kutualueeksi soveltuvaa vesistöä. Lohi ei ole oikein ennenkään Tengeliönjokeen noussut, mutta taimen, harjus ja kenties siikakin voivat jatkossa nousta, Timo Virikko pohtii.

Haapakosken vanhan säännöstelypadon pohjoispäähän suunnitellun luonnonmukaisen kalatien pituus on 85 metriä ja kokonaisputouskorkeus 4 metriä.

Portimokosken säännöstelypadolle suunnitellun luonnonpuromaisen kalatien pituus on 175 metriä ja kokonaisputouskorkeus 5,5 metriä. Sen yläpäässä on betoninen pystyrako-osuus, jolla virtaamaa uomaan säädetään sopivaksi.

Kalateiden rakentamisen yhteydessä Haapakosken vanhan voimalaitoksen läheisyydessä olevaa uimarantaa laajennetaan. Lisäksi rakentamisen yhteydessä kunnostetaan erikseen Haapakosken vanhan padon puinen kävelysilta.

Tornionlaakson Voima vastaa kalateiden hoidosta

Kalateihin juoksutetaan kesäkaudella vähintään 1,5 kuutiometriä vettä sekunnissa ja muuna aikana vähintään 0,5 kuutiometriä sekunnissa. Kalateillä ei ole vaikutusta Portimojärven tai Portimokosken voimalaitoksen alapuolisiin vedenkorkeuksiin

Kalateiden hoidosta vastaa niiden valmistuttua Tornionlaakson Voima.

– Hankkeen vaikutuksia vaelluskalojen tuottoon seurataan itse padolla. Nousua seurataan laskureilla, Virikko kertoo.

Timo Virikon mukaan kalateiden rakentaminen ei vaikuta velvoiteistutuksiin, joita Tornionlaakson Voima tekee Tengeliöjoen yläpuolisiin järviin.

Portimokosken luonnonmukaisiin kalateihin on saatu rahoitusta muun muassa Marinin hallituksen käynnistämän NOUSU-hankkeen kautta. Sen tavoitteena on ollut elvyttää vaelluskalakantoja.

Kansallista ja EU-rahaa on saatu myös Suomen ja Ruotsin TRIWA LIFE-hankkeesta, joka on Tornionjokilaakson vesiluonnon ennallistamista varten perustettu hanke. Sen suurin yksittäinen työ Suomen puolella on juuri vaellusyhteyden palauttaminen Tengeliöjoen vesistöön.

Tornionlaakson Voima Oy:n Portimokosken voimalaitos valmistui vuonna 1987. Sen teho on 10,5 megawattia ja putouskorkeus 16,5 metriä. Tornionlaakson Voima Oy:n omistavat Tornionlaakson Sähkö Oy ja PVO-Vesivoima Oy tasaosuuksin.

Suosittelemme