Taidemuseoilla on ennätysvuosi – kävijäennätykset rikkoutuivat

Vuosi 2023 on ollut monelle taidemuseolle historiallisen hyvä. Vuosikävijäennätyksen rikkoi useampikin museo.

Punatakkinen henkilö katsoo Albert Edelfeltin maalausta Ateneumin taidemuseon näyttelyssä.
Ateneumin taidemuseon lisäksi myös moni muu suomalainen taidemuseo teki tänä vuonnä kävijäennätyksen. Kuva Albert Edelfelt -näyttelystä. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Minna Rinta-Tassi

Taidenäyttelyt kiinnostavat yleisöä, ja ihmisillä on tarve nauttia taiteesta. Ateneumin taidemuseo Helsingissä on yksi onnistujista vuonna 2023, mutta joukossa on myös useita muita.

Perinteisen maalaustaiteen lisäksi kävijöitä ovat kiinnostaneet valokuvat sekä modernin kuvataiteen huiput.

Taidemuseot julkaisevat tämän vuoden viralliset kävijämäärät tammikuussa. Yle keräsi tietoja museoilta ennakkoon.

Jutuissa mainituista näyttelyistä moni on edelleen avoinna yleisölle.

Koira venyttelee puun alla jonka runko tukineen on samankaltainen kuin koira.
Pentti Sammallahden valokuvat ovat esillä Kämp Gallerian K1:ssä 25.2. saakka. Kuva: Pentti Sammallahti

Suomen valokuvataiteen museolle vuosi 2023 on ollut ennätyksellisen hyvä. Kävijöitä helsinkiläismuseossa on ollut yhteensä runsas 112 000, mikä on yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoden vetonaula on ollut valokuvataiteilija Pentti Sammallahden näyttely Me kaksi.

Lokakuussa avautuneesta valokuvanäyttelystä on tullut muutamassa kuukaudessa museon historian kaikkien aikojen suosituin näyttely. Sen on nähnyt yli 31 000 kävijää.

Didrichsenin taidemuseossa vierailijoita on ollut yhteensä runsas 77 000, mikä on museolle kaikkien aikojen ennätys.

Suosituin on ollut kuvataiteilija Rafael Wardin (1928–2021) elämäntyötä esittelevä näyttely, jonka on nähnyt noin 36 000 kävijää.

Rafael Wardin tytär Eva Wardi oli mukana suunnittelemassa näyttelyä Didrichsenin taidemuseoon.

Wardin väri-iloittelu on esillä vielä tammikuun ajan.

Didrichsenin taidemuseon edellinen kävijäennätys oli kolme vuotta sitten, jolloin kävijöitä kiinnostivat kuvataiteilija Kuutti Lavosen ja alankomaalaisen taidemaalari Vincent Van Goghin (1853–1890) teokset.

Ateneumissa vuoden huippulukemat

Ateneumin taidemuseon vuosikävijämäärä rikkoi ensimmäistä kertaa puolen miljoonan haamurajan.

Joulukuun puoliväliin mennessä Ateneumissa oli vieraillut runsas 500 000 ihmistä, mikä on sen ennätys.

Saavutus on poikkeuksellinen, koska taidemuseo oli alkuvuoden remontin takia suljettu ja avautui yleisölle vasta huhtikuussa.

Suosiota selittää rakastetuimpiin suomalaistaiteilijoihin kuuluvan Albert Edelfeltin (1854–1905) laaja näyttely. Siitä tuli Ateneumin kaikkien aikojen suosituin – kävijöitä oli runsas 350 000.

Ennen Edelfeltin näyttelyä aiempia suosikkeja ovat olleet von Wrightin veljekset. Tove Jansson ja Helene Schjerfbeck.

Emmalla historiallinen vuosi

Myös Espoon modernin taiteen museo Emmalla on aihetta juhlaan. Museossa oli vierailtu joulukuun alkuun mennessä yli 190 000 kertaa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin sen historiassa.

Taidemuseon tämän vuoden päänäyttely Taikahuone esittelee sisustusarkkitehti ja muotoilija Yrjö Kukkapuron elämäntyötä. Näyttely on avoinna 28. tammikuuta saakka.

Emman aikaisempi ennätys on vuodelta 2007.

Designmuseolle juhlavuoden suurin lahja

Designmuseo viettää 150-vuotisjuhlavuotta ja sai parhaan mahdollisen syntymäpäivälahjan. Juhlavuosi päättyi kävijäennätykseen: museon kaikissa toimipisteissä on vierailtu yhteensä yli 220 000 kertaa.

Kävijämäärältään vuosi on museon historian paras.

Yleisön suosikki oli tekstiilisuunnittelija ja graafikko Kustaa Saksin näyttely Rajamailla. Sen kävi katsomassa yli 100 000 näyttelyvierasta.

Kustaa Saksi kertoo Rahjamailla-näyttelystään Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Helsingissä Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan Designmuseoon kuuluvat myös Designmuseo Arabia, Designmuseo Iittala ja Designmuseo Nuutajärvi.

Amos Rexiin jonotettiin jo alkuvuodesta

Amos Rexin edessä Helsingin keskustassa luikerteli jo tammikuussa pitkä jono, kun ihmiset halusivat nähdä Hans Op de Beeckin installaatiopuiston Hiljainen paraati. Siitä tuli somesuosikki, kun kävijät jakoivat teoskuvia ahkerasti sosiaalisessa mediassa.

Nyt esillä on suositun japanilaisen taiteilija ja säveltäjä Ryoji Ikedan teoksia.

Myös Amos Rexissä iloitaan taiteen huippuvuodesta. Taidemuseossa on ollut kävijöitä noin 245 000, mikä on 20 000 enemmän kuin viime vuonna.

Amos Rex esittelee Ryoji Ikedan taidetta helmikuun loppuun saakka.

Kuopion taidemuseon vetonaula oli tänä vuonna erityisesti nuoria kiinnostanut graffitti- ja katutaiteen näyttely Kannun henki.

Museonjohtaja Anna Vilkuna kertoo, että myös Juho Rissasen (1873–1950) suomalaiset kansankuvaukset ovat keränneet katsojia.

Kuopiossakin takana on ennätysvuosi kävijämäärän noustessa yli 60 tuhanteen.

Taidemaalari Juho Rissanen maalaamassa teosta, jossa miehellä on kaulan ympärillä rautaketju. Mustavalkoinen kuva.
Taidemaalari Juho Rissasen maalauksia on esillä Kuopiossa 7.4. saakka. Kuva: Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo

Kaikki taidemuseot eivät yllä historiansa suurimpaan kävijämäärään, mutta alalla iloitaan paluusta synkeitä pandemiavuosia edeltävään aikaan.

Useissa kohteissa näyttelyt kiinnostivat edellisvuotta enemmän ja vierailijoiden kokonaismäärä kasvoi.

Helsingin Taidehallissa kävijöitä on ollut enemmän kuin viime vuonna. Museosta kerrotaan, että kuluva vuosi kuuluu sen historian parhaimpiin, vaikka jääkin vuoden 2017 kävijäennätyksestä.

Taidehallissa on esillä Aarikan kuuluisia puisia pässejä, koruja ja tonttuja.

Nopeimmat ehtivät vielä käydä katsomassa suositun Kaija Aarikan (1929-2014) näyttelyn. Se on avoinna 7. tammikuuta saakka.

Sara Hildénin taidemuseo Tampereella saavutti asettamansa kävijätavoitteen.

Vierailijoita on ollut 60 000. Yleisöä on kerännyt erityisesti eteläkorealaisen Lee Bulin näyttely.

Voit lukea näyttelystä lisää täältä.

Lee Bulin näyttelyä Sara Hildenin taidemuseossa.
Lee Bulin laaja taidenäyttely on Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa 14. tammikuuta saakka. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Arkkitehtuurimuseossa on ollut tänä vuonna 35 000 kävijää, mikä on edellisvuotta enemmän.

Yleisö kiitteli näyttelyä Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin. Se avasi keskustelua usein ristiriitaisia tunteita herättävän 1970-luvun rakennusperinnön arvosta ja kohtalosta.

Betoniunelmia oli myös ehdolla Vuoden kulttuuriteko -palkinnon saajaksi Kulttuurigaalassa Tampereella marraskuussa.

Yleisöäänestyksessä voiton vei Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva.

Viime vuonna avautuneesta Malvasta on tullut lyhyessä ajassa suosittu nykytaiteen museo, joka saa ihmiset liikkeelle muualtakin kuin Lahdesta. Vuoden 2023 kävijämäärä on arviolta runsas 90 000.

Taidemuseo Chappe Raaseporissa.
Chappen rakennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehtien Asmo Jaaksi. Kuva: Linus Westerlund / Yle

Myös nykytaiteen museo Chappe on saanut vahvan alun. Se avautui Raaseporissa Tammisaaressa huhtikuussa tänä vuonna.

Avajaisnäyttelyn ehti nähdä 50 000 ihmistä. Teosten lisäksi heitä on kiinnostanut uuden museorakennuksen arkkitehtuuri.

Museokortilla mennään taidemuseoon

Museokiinnostuksesta kertoo myös museokortin kasvanut suosio. Museokortti-käyntejä on tänä vuonna 2,4 miljoonaa, mikä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna.

Ennen joulua julkaistun suosituimpien museokorttikohteiden listalla on useita aiemmin jutussa mainittuja taidemuseoita.

Nämä ovat 10 vuoden 2023 suosituinta Museokortti-kohdetta:

  1. Ateneumin taidemuseo
  2. Nykytaiteen museo Kiasma
  3. Amos Rex
  4. Näyttelykeskus WeeGee
  5. Kansallismuseo
  6. Designmuseo
  7. Heureka, suomalainen tiedekeskus
  8. LUOMUS Luonnontieteellinen museo
  9. Museokeskus Vapriikki
  10. Suomen valokuvataiteen museo K1

Viisikymmentä tämän vuoden suosituinta museokorttikohdetta löydät täältä.

Suosittelemme