– On hyvät mahdollisuudet siihen, että jonain yönä nähdään oikein kunnon revontuli-ilotulitus, sanoo avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen Ilmatieteenlaitokselta.
Revontulia synnyttävän aurinkotuulen voimakkuus vaihtelee satunnaisesti, mutta auringolla on myös noin yhdentoista vuoden mittainen jakso, jolloin aurinko on aktiivisimmillaan. Ja tämä huippu on lähestymässä, mutta aivan tarkka ajankohta ei ole tiedossa.
– Silloin aurinkotuuli on voimakkainta ja puuskat rajuja, Laitinen kertoo.
Jakson pituus ei ole aivan tarkka. Laitisen mukaan se vaihtelee yhdeksän ja kolmentoista vuoden välillä.
– Seuraavaa aktiivisuushuippua ennustettiin vuodeksi 2025, mutta se voi tulla jo tänä vuonna. Auringon aktiivisuusjakson vaihtelua ei osata vielä kovin tarkasti mallintaa tai selittää.
Aktiivisuus johtuu auringon magneettikentästä
Auringon aktiivisuuden vaihtelu johtuu auringon magneettikentästä. Laitinen kertoo, että auringon magneettikentän synnyttää monimutkainen prosessi, jota kutsutaan auringon dynamoksi.
Silloin kun auringon aktiivisuus on minimissään, on magneettikenttä heikko. Sitten magneettikenttä alkaa ikään kuin kasvaa ja voimistua, jolloin se muuttuu samalla epäsäännöllisemmäksi.
Lopulta magneettikenttä ikään kuin hajoaa ja alkaa rakentua vastakkaiseen suuntaan
– Eli noin yhdentoista vuoden välein auringon magneettikenttä kääntää suuntaansa ja alkaa rakentua uudestaan, Laitinen tiivistää.
Joskus auringon aktiivisuuden huiput ovat voimakkaampia, toisinaan heikompia.
– Mitä nopeammin aktiivisuuden huippu lähenee, sen voimakkaampi se on.
Tiera Laitisen mukaan tuleva huippu on voimakkaampi kuin edellisellä kerralla kun aurinko aktivoitui.
– Jos pitkällä aikavälillä katsotaan, niin voisi sanoa, että nyt voimakkuus on ehkä pikemminkin keskitasoa.
Revontulet yhteydessä maapallon magneettisiin häiriöihin
Tutkijat seuraavat auringon aktiivisuuden myötä myös maapallon magneettisia häiriöitä. Ne ovat yhteydessä revontuliin.
Mittauksissa tutkijat ovat havainneet, että myös kesäisin on samanlaisia revontulimyrskyjä kuin talvisin. Niitä ei vain näy, kun taivas on vaalea.
– Ilmatieteenlaitoksella on Suomessa kymmenkunta havaintoasemaa. Ne ovat puisia koppeja, joissa on magnetometrit. Laite mittaa maapallon magneettikenttää koko ajan. Se havaitsee pienetkin muutokset, ja tietokone lähettää tulokset reaaliaikaisesti meille.
Tuloksia analysoidaan monella tavalla. Esimerkiksi kun useammassa paikassa havaitaan magneettinen muutos, niin niistä voi laskea, millaisia magneettisen muutoksen aiheuttavia sähkövirtoja ilmakehän yläosissa kulkee.
Avaruusmyrskyn aikana satelliittipaikannus voi olla epätarkkaa
Tavallisiin ihmisiin auringon aktiivisuus ja sen aiheuttavat magneettikenttien muutokset eivät juurikaan vaikuta.
– Auringon aktiivisuudella on joukko vaikutuksia, joita kutsutaan avaruussääksi. Yleensä tavallinen ihminen ei koe avaruussäätä elämässään.
Tosin tavallista voimakkaamman avaruusmyrskyn aikana satelliittipaikannus voi olla epätarkkaa tai siinä voi olla häiriöitä.
– Matkapuhelinten gps-paikannuksiin avaruussähkömyrsky ei yleensä vaikuta. Radioliikenteessä avaruusmyrsky voi vaikuttaa sellaisiin signaaleihin, jotka kulkevat satelliittien kautta tai muuten hyvin kauas ilmakehästä heijastuen, Tiera Laitinen selvittää.
Yleensä tavallinen ihminen ei koe avaruussäätä elämässään.
Tiera Laitinen, avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö, Ilmatieteenlaitos
Ongelmia sähkön siirtoverkoissa
Auringosta purkautuvat hiukkaset kuljettavat sähkövirtaa, jotka aiheuttavat magneettisen häiriön maanpinnalla.
Magneettinen häiriö taas voi aiheuttaa ongelmia sähkön siirtoverkoissa: pahimmillaan kaataa verkon.
Avaruusmyrsky on muutamia kertoja aiheuttanut isompia sähkökatkoksia. Esimerkiksi Ruotsin Malmössä vuonna 2003 aurinkomyrsky jätti noin 50 000 asiakasta ilman sähköä.
Vuonna 1989 Kanadan Quebecissä aurinkomyrsky pimensi koko osavaltion.
– Ilmakehässä kulkevat sähkövirrat ovat alueellisia, ja niiden kokoluokka on satoja tai korkeintaan tuhat kilometriä. Mutta kyllä voimakas aurinkomyrsky jollain tavalla näkyy koko maapallossa.
Laitisen arvion mukaan suomalainen sähkönjakeluverkko, ja sen muuntajat, ei ole niin altis avaruussään aiheuttamille häiriöille kuin ruotsalainen.
Kantaverkon ja sen muuntaja-asemien suunnittelulla, maadoituksilla ja suojakytkennöillä voidaan ennaltaehkäistä aurinkomyrskyn aiheuttavia sähkökatkoksia.
– On ehkä onnekas sattuma, että tänne on valittu erilaista tekniikkaa kuin Ruotsiin.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääpalvelu tarkkailee auringon toimintaa, ja sillä on Tiera Laitisen mukaan mahdollista ennustaa tulevia myrskyjä noin päivää ennen tapahtumaa.