Joensuun epäillystä lapsimurhasta syytetyt vapautettiin keskiviikkona odottamaan tuomiota.
Oikeuden antaman välipäätöksen mukaan neljävuotiaan lapsen kuolemasta syytettyjä lapsen äitiä ja isäpuolta ei voida todennäköisin syin epäillä teosta, josta alin mahdollinen tuomio on ainakin kaksi vuotta. Heidän vangitsemiselleen ei siis enää ollut perustetta.
Vapauttaminen voi tarkoittaa sitä, ettei oikeus enää epäile äitiä ja isäpuolta henkirikoksista. Toissijaisesti heitä on syytetty törkeästä pahoinpitelystä, josta minimituomio on vuosi vankeutta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, jossa lyhin tuomio on neljä kuukautta.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antaa tuomion asiassa maaliskuussa.
Syyttäjä vaatii elinkautista
Viimeisen käsittelypäivän aikana kuultiin todistajia ja loppulausunnot.
Syyttäjä vaatii 26-vuotiaalle isäpuolelle elinkautista vankeutta murhasta. Isäpuoli oli syyttäjän mukaan aiheuttanut lapselle palovammat höyrymopilla viime vuoden kesäkuussa.
– Kyseessä on kidutustyyppinen toiminta, aluesyyttäjä Osmo Manninen sanoi loppulausunnossaan.
Murhatuomiota puoltaa syyttäjän mukaan se, että teko on ollut raaka ja julma.
Teon motiivina on syyttäjän mukaan ollut hermostuminen lapsen käyttäytymiseen. Mies on saattanut myös odottaa sopivaa hetkeä teolle, mikä voi viitata myös vakaaseen harkintaan.
Lapsen 22-vuotiaalle äidille syyttäjä vaatii vähintään yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta taposta.
Syyttäjän mukaan äiti oli tiennyt lapsen huonosta kohtelusta ja laiminlyönyt kunnollisen hoidon tämän kuolinyönä. Syynä oli mahdollisesti pelko siitä, että lapsi otetaan huostaan.
Toissijaisesti syyttäjä vaatii äidille vähintään viiden vuoden tuomiota törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Puolustus vaatii syytteiden hylkäämistä
Äidin puolustusasianajaja vaati koko syytteen hylkäämistä. Äiti kiistää osallistuneensa tai tienneensä lapsensa mahdollisista pahoinpitelyistä. Viestit, joissa äiti oli puhunut muun muassa lapsen kiduttamisesta, olivat puolustuksen mukaan vain heittoja.
– Äidillä oli todistajien mukaan tapana päästää tällaisia sammakoita suustaan, asianajaja sanoi.
Lapsen kuolinyönä äiti olisi puolustuksen mukaan hoitanut lasta parhaan tietonsa mukaan.
Isäpuolen puolustuksen mukaan hänen suhteensa lapseen oli läheinen, eikä lapsen tahallista vahingoittamista siksi tapahtunut. Kuoleman aiheuttaneet palovammat olivat syntyneet vahingossa lapsen pesemisen yhteydessä.
Isäpuolen puolustus vaatii syytteen hylkäämistä. Jos mies tuomitaan törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, puolustuksen mukaan sopiva tuomio olisi 3–5 vuotta.
Lääkärin mukaan lapsi kuoli palovammoihin
Keskiviikkona ensimmäisenä äänessä oli lapselle ruumiinavauksen tehnyt oikeuslääkäri. Hänen mukaansa lapsen kuoleman aiheuttivat laajat ylävartalon palovammat. Vammat olivat syntyneet joko kuuman nesteen tai höyryn vaikutuksesta.
Pelkällä suihkulla vammoja ei voisi lääkärin mukaan aiheuttaa, kuten murhasta syytetty mies väitti.
Lapsessa oli oikeuslääkärin mukaan myös sisäisiä vammoja, joiden kaltaisia syntyy usein esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa.
Myös nämä vammat olivat sellaisia, ettei lapsi olisi niitä pystynyt itselleen aiheuttamaan.
Oikeuslääkärin kuulemisessa kävi ilmi, että lapsi painoi 12 kiloa, mikä on neljävuotiaalle vähän.
Lapsi oli ikäisekseen pieni
Oikeudenkäynnissä kuultiin myös lapsen päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaa. Hänen mukaansa lapsi oli päiväkotiin tullessaan arka ja käytti ikäisekseen alkeellista kieltä.
Lapsi oli kuitenkin päivähoidossa reipastunut. Myös hänen sanavarastonsa oli laajentunut.
Lapsen äiti oli hakutilanteissa varautunut.
Kesäkuun alussa opettaja oli nähnyt lapsen alusvaatteisillaan vesileikkien jälkeen. Lapsella oli ollut mustelmia säärissä, mutta opettaja ei pitänyt niitä vakavina.
Lapsi oli opettajan mukaan muutenkin taitotasoiltaan sellainen, että hänelle sattui välillä esimerkiksi kaatumisia.
”Miksi isi kiusaa?”
Hieman ennen lapsen kuolemaa päiväkodissa oli huomattu lapsen päässä mustelma. Aiemmin puhelinkuulustelussa opettaja oli kertonut poliisille, että mustelmasta kysyttäessä lapsi olisi sanonut, että ”isi kiusaa”.
Oikeudenkäynnissä opettaja ei muistanut tätä, vaan sanoi, ettei lapsi ollut osannut kertoa, mistä mustelma oli tullut. Lapsen äiti oli kysyttäessä kertonut, että muistelma oli tullut potkulaudalla kaatuessa. Päiväkodissa selitystä pidettiin uskottavana.
Toinen oikeudenkäynnissä kuultu päiväkodin työntekijä kertoi, että lapsi olisi kysynyt häneltä pihalla, että ”miksi isi kiusaa”. Oikeudessa ei kuitenkaan käynyt täysin ilmi, ketä lapsi oli ”isillä” tarkoittanut. Lapsi oli hoitoon tullessaan käyttänyt kaikista aikuisista miehistä nimitystä ”isi”.
Täti ei tiennyt vammoista
Keskiviikkona kuultiin myös syytettynä olevan äidin siskoa, eli kuolleen lapsen tätiä. Täti asui oman lapsensa kanssa äidin lähellä ja piti siskoonsa yhteyttä päivittäin.
Täti ei kertomansa mukaan ollut huomannut lapsen voinnissa tai kohtelussa mitään huolestuttavaa. Lapsen isäpuoli jäi tädin mukaan mielellään hoitamaan lasta.
Ennen lapsen kuolemaa äiti oli käynyt hakemassa siskoltaan kuumelääkettä. Hän ei kuitenkaan kertonut siskolleen muuta kuin, että lapsella on kuumetta.
Päivitetty 14.2. klo 15.19: Lisätty tieto välipäätöksestä.
Päivitetty 14.2. klo 16.03: Muokattu otsikkoa ja tekstiä.