Vaikka ikäsyrjintä on kielletty laissa jo yli 20 vuotta sitten, moni yli viisikymppisenä työttömäksi jääneistä työnhakijoista kokee syrjintää.
Tähän tulokseen tuli Katri Keskinen Tampereen yliopistolle tehdyssä väitöstutkimuksessa. Siinä seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä Postilta työttömäksi jääneiden kymmenien työntekijöiden elämää vuosina 2015–2018.
Väitöstutkimuksen mukaan työnhakijat kokivat suoraa ja epäsuoraa ikäsyrjintää sekä työnantajilta että TE-palveluiden työntekijöiltä.
Työnhakijalle voitiin kertoa TE-palveluissa hänen olevan liian vanha koulutettavaksi tai hänen työllistymisensä arvioitiin mahdottomaksi.
Keskisen mukaan TE-palvelut tuijottaa liikaa tilastoihin ja luovuttaa yli 50-vuotiaan kohdalla.
– Joissain tapauksissa sovittua yhteydenottoa TE-palveluista odotettiin koko päivä, ja kävikin ilmi, ettei sitä ollut edes tulossa, koska hakija oli tarpeeksi vanha poistuakseen työelämästä eläkeputken kautta, Keskinen kertoo.
Myös työnantajilta tuli viestiä, joko suoraan tai epäsuorasti, että yli 50-vuotias alkaa olla liian vanha.
Ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa
Ikään ja ikääntymiseen liittyy ennakkoluuloja ja stereotypioita. Siksi ongelmaan on niin vaikea puuttua, Keskinen sanoo.
Yleisiä turhia ennakkoluuloja on, ettei ikääntyvä työntekijä pysty omaksumaan uutta tekniikkaa, hän vastustaa muutosta tai hänellä on heikompi motivaatio, enemmän terveysongelmia tai hän on vähemmän tehokas.
– Tutkimustulokset Suomessa ja muualla ovat todistaneet nämä vääriksi, Keskinen sanoo.
Ratkaisuehdotuksia tutkijalta
Väitöskirjassaan Keskinen nostaa esiin myös ehdotuksia, miten ikäsyrjintää voisi lähteä purkamaan. Suomalaisten pitäisi jaksaa entistä pidempään työelämässä, joten muutoksella on iso yhteiskunnallinen merkitys.
Suomessa on 75 500 yli 55-vuotiasta työtöntä, ja määrä on kasvussa.
Tutkija haluaisi, että työmarkkinajärjestöt perustavat järjestelmän, jonne voisi raportoida ikäsyrjintätapauksista. Keskisen mielestä olisi tärkeää, että tapaukset selvitettäisiin.
– Työnantajien pitäisi olla tietoisia siitä, että ikäsyrjintä on väärin.
Ikäjohtamiseen pitäisi panostaa, ja ihmiset tulisi kohdata yksilöinä. Siinä missä joku odottaa pääsyä eläkkeelle, toinen saattaa haluta jatkaa pidempään työssä.
Katri Keskisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina 22. maaliskuuta.
Yle kertoi viime vuonna Petri Heikan kokemuksista. Heikka jäi työttömäksi 51-vuotiaana, ja kaksi ja puoli vuotta kestäneen työttömyysjakson aikana hän haki peräti 360:tä työpaikkaa.