Vuonna 1837 perustettu Jyväskylän kaupunki on yksi suomalaisen kulttuurin keskuksista. Kaupungissa aloitti maamme ensimmäinen suomenkielinen lyseo ja opettajankoulutusseminaari.
Tietolaatikko
Jyväskylän seutu on vanhaa hämäläisten eräaluetta, jolle asutus vakiintui 1500-luvulla.
Päijänteen pohjoispäässä sijaitseva Jyväskylä tuli tunnetuksi markkinapaikkana jo 1700-luvun lopulla.
Kaupunginoikeudet se sai Laukaan talonpoikien aloitteesta 1837.
Venäjän keisari Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamiskirjan 22.3.1837.
Laivayhteys Päijänteelle avattiin 1846 ja rautatie 1897.
Keski-Suomen läänin pääkaupunki Jyväskylästä tuli 1960.
Tunnettuja jyväskyläläisiä: Minna Canth, P. J. Hannikainen, Juhani Aho, Juhani Siljo, Rudolf Holsti, Ritva Valkama, Matti Vanhanen, Matti Nykänen.
Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.
Kaupunkia alettiin jo varhain kutsua Suomen Ateenaksi. Vuonna 1934 perustetun Jyväskylän yliopiston (aik. Kasvatusopillinen korkeakoulu) suojissa toimii nykyään myös useita Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksiköitä.
Mainettaan kulttuurikaupunkina Jyväskylä on kasvattanut monin eri tavoin sitten Jyväskylän Kesän perustamisen 1955. Tunnetuimpia tapahtumia ovat Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz.
Jyväskylällä on myös vahva kaupallinen ja teollinen leima. Kaupungin asukasluvussa tapahtui voimakasta nousua 1920-luvulla, kun valtio ryhtyi rakentamaan kaupunkiin metallitehtaitaan.
Esittelyfilmissä liikutaan Jyväskylän kaupunkimaisemassa talvella 1952. Aikana, jolloin teollisuuden ja liike-elämän nopea kasvu edellytti uutta kaupunkirakentamista. Ohjelmassa tutustutaan myös jyväskyläläisten vauhdikkaaseen vapaa-ajanviettoon.
Teksti: Rita Landström
