Ruotsin vallan tukikohdaksi 1280-luvulla perustettu Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuun vuosina 1946 – 1961. Entistämistöiden päätökseksi järjestettiin loisteliaat juhlat.
Tietolaatikko
Linnan ensimmäinen rakennusvaihe oli 1280-luvulla.
1300–1400-luvulla linnaan rakennettiin uusia osia.
1500-luvulla Vaasa-kuninkaiden aikana esilinna ympäröitiin kolmella siipirakennuksella. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 linna uudistettiin renessanssilinnaksi.
1600-luvun alussa Turun linna oli osittain rappiolla, mutta koki uuden loistokauden Pietari Brahen asuessa Suomen kenraalikuvernöörinä linnan itäosassa 1637–40 ja 1648–51.
1788–1808 linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikkana. Vankilana linna oli 1890-luvulle asti, jolloin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.
1941 linna sai pahoja vaurioita pommituksessa. Sodan jälkeen linnaan entistettiin 1946-1961. Entistämistyö oli suurin, mitä Pohjolassa oli tehty vuoteen 1961 mennessä.
Museoviraston johdolla esilinna entistettiin 1978–87, päälinnaa 1987–93.
Linnassa toimii nykyään Turun maakuntamuseon Historiallinen museo sekä kaupungin juhlahuoneisto. Myös linnankirkko on käytössä. Linnassa on käytössä yli 160 huonetta. Tiloissa järjestetään mm. näyttelyjä, kiertokäyntejä ja seminaareja.
Juhlaan osallistuivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Ohjelmaan sisältyi muun muassa kiertokäynti linnan saleissa ja sisäpihoilla sekä linnankirkon vihkiminen.
Päivän juhlapuheissa korostettiin sitä, että Turun linna on kaikkien suomalaisten linna. Linnan entisöintiä pidettiin myös kunniantekona menneille sukupolville.
Nykyään (2007) Turun Linna vaalii kulttuuri- ja rakennushistoriallista perintöä museona sekä juhlien ja seminaarien pitopaikkana. Linnassa käy vuosittain n. 200 000 vierailijaa.
Teksti: Rita Landström
