Parveke on kuin oma piha ja siihen voi upottaa rahaa kertaheitolla reilummallakin kädellä — tai sitten edetä vähitellen säästöbudjetilla. Kekseliäisyyttä ja luovuutta ei kummassakaan tapauksessa voi ohittaa.
Kuningaskuluttaja pyysi parveke- ja terassipuutarhureita lähettämään valokuvia omasta kesäkeitaastaan. Saimme upeita kuvia ja henkilökohtaisia tarinoita siitä, miten oma parveke tai terassi on muotoutunut. Yhteistä kaikille tarinoille oli ilo ja ylpeys, jota itse tehty kesäkeidas tarjoaa.
Jupe ja Essi, hyötypuutarhurit Oulusta
Jupe ja Essi ovat parikymppinen pariskunta. Heillä on noin 15m2 suuruinen lasitettu länsiparveke kerrostalon toisessa kerroksessa.
He ovat innostuneita hyötykasvien viljelystä. Parvekkeella kasvaa kolmisenkymmentä eri lajiketta, myös kukkia.
— Paljon kaikkea helppohoitoista. Kastelemista tarvitaan silti vähintään päivittäin, kertoo Jupe.
Ostotaimia Jupen ja Essin puutarhassa ei käytetä.
— Höpö, höpö! Kaikki, petunioita myöten, on siemenestä itse kasvatettu.
Oululaispariskunnan viljelykausi alkaakin jo helmikuussa. Taimet kasvavat aluksi sisällä led-valon alla.
— Ensin ledin alla, sen jälkeen luonnonvaloon sisällä ja sitten ulos parvekkeelle. Ja loppujen lopuksi syksyllä biojätteeseen, kuvailee Jupe parvekepuutarhurin vuodenkiertoa.
Meidän parveke on käytännössä hallavapaa vyöhyke.
Jupen ja Essin parvekkeella varastoidaan kekseliäästi auringon lämpöenergiaa.
— Meillä on mustassa tynnyrissä parisataa litraa vettä. Aurinko lämmittää sitä päivällä ja yöllä tynnyri taas lämmittää parveketta. Meidän parveke on käytännössä hallavapaa vyöhyke, kertoo Essi.
Myös uusin puutarhatekniikka kiinnostaa.
— Meillä on loggaava kosteus- ja lämpömittari. Se mittaa ja tallentaa varttitunnin välein sen hetkiset tiedot. Suunnitelmissa on hommata automatiikkaa lämmön ja kosteuden hallintaan. Nettikaupoista löytyy tarvikkeita, joista voisi kasata automaattisen puhaltimen, jonka avulla voisi pitää lämmön ja kosteuden kurissa.
Netistä löytyy hyviä ideoita loputtomasti.
— Euroopassa urbaanit puutarhat ovat paljon kovempi juttu kuin meillä. Erilaisisia tarvikkeita on paljon. Esimerkiksi Hollannista löytyy kaikenlaista jännää, tietää Jupe.
Poimintoja Jupen ja Essin lajivalikoimasta:
Kurkku, tomaatti, salaatti, porkkana, yrtit, mansikka, petunia, mustasilmäsusanna, lobelia, samettiruusu, pelargonia,...
Keijo Hartonen, ison parvekkeen villitsemä viljelijä
Keijo Hartonen on viisikymppinen helsinkiläinen, joka on antautunut harrastukselleen täydellisesti. Toisen kerroksen noin 13m2:n lasitetulla eteläparvekkeella kasvaa parisenkymmentä lajiketta, jotka vaativat kesäkuumalla sekä vettä että tuuletusta.
— Etelään avautuvalla parvekkeella lämpötila nousee helposti neljäänkymmeneenkin asteeseen. Järjestän läpivedon avaamalla ikkunoita myös huoneiston puolelta.
Kasvit pärjäävät omin nokkineen vajaan vuorokauden.
— Jos olen yötä pois kotoa, niin aamupäivän puolella on tultava takaisin kastelemaan. Mutta ei se haittaa, itsepä olen harrastukseni valinnut.
Parvekeviljely lähti Keijon mukaan lapasesta kolmisen vuotta sitten.
— Asuin aikaisemmin sellaisessa asunnossa, jossa oli vain noin puolentoista neliön parveke. Eihän se riittänyt mihinkään. Sitten kun tuli tilaisuus muuttaa tähän, niin silloin tuli tunne, että ehdottomasti pitää ruveta myös viljelemään isommin.
Kesäkukat houkuttelevat pölyttäjiä.
Keijokin on vannoutunut hyötykasvien kasvattaja. Kukkia hän hankkii pölyttäjien houkuttelemiseksi.
— Eipähän itse tarvitse kulkea pensseli kädessä jatkuvasti.
Enimmäkseen Keijo kasvattaa taimet siemenestä saakka itse. Kasvivalo löytyy hänenkin olohuoneestaan. Muutamaan ostotaimeen Keijo turvautuu saadakseen satoa alkukesälläkin.
— Siemenestä saakka itse kasvatetut tomaatit alkavat kypsyä vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen. Ostin keväällä torilta pari pensastomaattia, joissa oli jo kukkia ja raakileita. Niistä olen jo korjannut satoa.
Poimintoja Keijo Hartosen lajivalikoimasta
Amppelitomaatti, amppelipaprika, pensastomaatti, tavallinen tomaatti, köynnöstävä kurpitsa, lehtikaali, palmukaali, yrttit, chili, pölyttäjiä houkuttelevat kesäkukat,...
Tiina ja monivuotisten kasvien parvekepuutarha
Helsinkiläinen Tiina Huusko innostui omaa parveketta kehittäessään kouluttautumaan viheralan artesaaniksi.
Tiinan parveke sijaitsee viidennessä kerroksessa ja avautuu länteen. Se on peräti 14 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä.
Parvekkeen lajikirjoon kuuluvat muiden muassa katsura-puu, pensasmagnolia, alppiruusu ja erilaiset havut. Tälle parvekkeelle on päässyt myös kukkapenkistä tuttuja perennoja, esimerkiksi maksaruoho, kärhö ja iris.
Uusi asunto ja iso parveke laukaisi Tiinankin vihervillityksen.
Suunnitteluapua pyydettiin ammattilaiselta. Aivan aluksi piti pohtia mitkä monivuotiset kasvit pystyisivät talvehtimaan parvekkeella. Talvehtimisen takia kasvatusastioihinkin piti kiinnittää erityistä huomiota.
— Minua kiinnostivat Bacsac-kasvatussäkit ja niitä sitten hommattiin. Sitten hankittiin styroxsisia termoruukkuja ja suuria tavallisia ruukkuja.
Alunperin parveke oli lasittamaton. Kun lasit asennettiin, Tiinaa harmitti.
— Monivuotisille kasveille suuret lämpötilan vaihdokset eivät tee hyvää. Varsinkin keväällä on hirveän vaikea arvioida milloin lasit pitää olla kiinni ja milloin auki.
Monivuotisille kasveille suuret lämpötilan vaihdokset eivät tee hyvää.
Koristekasvien lisäksi Tiinan parvekkeelta löytyy muutamia monivuotisia hyötykasvejakin, esimerkiksi mansikka ja minttu.
Tiina kokeilee mielellään uusia lajikkeita. Tämän kesän tuttavuus on tomaatin ja perunan risteytys potatom.
Eräänlainen kokeilu on meneillään myös koristekasvien puolella. Japanintatar on haitallinen ja aggressiivisesti leviävä vieraslaji. Tiina aikoo vangita kauniin kiusankappaleen omalle parvekkeelleen.
— Taloyhtiön pihalla hävitettiin keväällä tatarta. Otin pari pientä juuren pätkää ja laitoin ruukkuun. Nyt kasvi on puolitoistametrinen. Saa nähdä miten se ruukussa talvehtii.
Kasvien talvehtimiseen valmistaminen vaatii työtä
Kastelun puolesta Tiinan puutarha pärjää kesäaikaan viikon verran omillaan, varsinkin jos herkimmille kasveille virittää jotain lisäkastelusysteemejä.
— Mutta jos on pidemmän aikaa poissa, niin pitää olla hoitaja. Ja mieluiten sellainen, joka ymmärtää jotain kasvien päälle, eikä vaan kastele summanmutikassa, toteaa Tiina.
Parvekkeen talveen valmistamisessa on melkoisesti työtä ja muistettavaa.
Kasvusäkit ja tavalliset ruukut suojataan pakkaselta. Tämän lisäksi pitää suojata myös oksisto.
— Syksyllä annetaan ensinnäkin syyslannoite, että kasvit lopettavat kasvamisen ja valmistautuvat talveen. Sitten vähennetään kastelua, ettei multa ole pakkasten tullessa märkää. Märässä mullassa juuret jäätyvät ja kasvi kuolee.
Pakkasten alkaminen on yritettävä ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Kasvusäkit ja tavalliset ruukut suojataan pakkaselta. Tiina kertoo kietovansa ruukkujen ja säkkien ympärille jumppamattoja. Juuristoalue on suojattava myös ruukun päältä esimerkiksi räsymatolla. Tämän lisäksi pitää suojata oksisto.
— Esimerkiksi katsuran oksat sidon ensin narulla nippuun ja sen jälkeen kiedon ympärille hallaharson.
Poimintoja Tiina Huuskon lajivalikoimasta:
Katsura, pensasmagnolia, villiviini, vuorimänty, valkokartiokuusi, kääpiöalppiruusu Kaino, kuunlilja, loistosalvia. maksaruoho, iris, kärhö, mansikka, potatom, minttu + muut yritit, neilikka,..
Isojen kasvien aluskasveina kasvaa maanpeittokasveja kuten peittolehtiä (alppikärhön juurella), varjoyrttejä (pensasmagnolian juurella) ja arovuokkoja (säleikkövilliviinien juurilla).
Monivuotisessa puutarhassa isot perustamiskustannukset
Monivuotisten kasvien ruukkupuutarhassa perustamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin yksivuotisia kasveja kasvatettaessa. Monivuotiset taimet ovat aina yksivuotisia taimia kalliimpia eikä siemenkasvatus välttämättä onnistu.
Monivuotisten kasvien pitää pystyä talvehtimaan ruukuissaan.
Kasvatusastioihinkin pitää investoida sillä kasvien pitää pystyä talvehtimaan niissä. Siksi ruukkujen pitää olla suuria ja mielellään kylmältä suojaavaa materiaalia.
Myös mullan valintaan on monivuotisessa ruukkupuutarhassa syytä perehtyä tavallista tarkemmin, sillä mullan vaihtaminen suuriin ruukkuihin on usein käytännössä mahdotonta.
Perustamisen jälkeen rahaa on käytetty vain ylläpitoon ja kausikasveihin.
Oman lisänsä perustamiskustannuksiin tuovat vielä erilaiset talvisuojat, esimerkiksi hallaharsot ja ruukkujen suojaksi tarvittavat materiaalit.
Kevät-, kesä- ja syyslannoituksetkin on syytä tehdä säntillisesti oikean tyyppisillä lannoitteilla annosteluohjeita noudattaen.
— Mutta perustamisen jälkeen rahaa on käytetty vain ylläpitoon ja kausikasveihin, kertoo Tiina.
Siemenestä kasvattaminen on edullista, mutta vaatii valoa ja viitseliäisyyttä
Yksivuotisten kasvien kasvattaminen siemenestä saakka on edullista. Jotkut lajikkeet pitäisi kuitenkin kylvää jo aikaisin keväällä. Silloin taimien kotikasvatus tyssää helposti valon puutteeseen.
Jos valitsee parvekepuutarhaansa sellaisia lajikkeita, jotka voi kylvää suoraan kasvupaikalle, niin silloin harrastus on todella edullista.
Taimien kotikasvatus tyssää helposti valon puutteeseen.
Isot kasvatusastiat ovat eduksi kaikille kasveille. Kalliit erikoisruukut eivät ole yksivuotisille kasveille välttämättömiä.
— Kymmenen litran muoviämpäri ja pussillinen siemeniä ei paljoa maksa, tietää Jupe.
Oikeanlaisen mullan merkityksestä tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on viljelijöitäkin.
Oikeanlaisen mullan merkityksestä tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on viljelijöitäkin. Jupe kertoo luottavansa edulliseen puutarhamultaan.
— En ole lähtenyt mullan kanssa hifistelemään, budjettilinjalla tässä kuitenkin mennään.
Parvekekalusteiden hinnalla ei ole ylä- eikä alarajaa
Yleistäen voinee sanoa, että kesäkeitaan rakentajan kallein investointi ovat parvekekalusteet. Tee-se-itse- ja kierrättäjähenkinen harrastaja voi näissäkin säästää sievoisen summan. Kekseliästä kierrätystä ja tuunausta löytyy vaikkapa Loviisan, Jennin ja Eipan kesäkeitailta.
Jupen ja Essin parvekkeen kalusteet on ostettu kaupasta uutena.
— Useampi satanen on varmaan mennyt kun on ostettu parvekkeelle kalusteiden lisäksi hyllyjä, ruukkuja ja ämpäreitä. Mutta kun tällaiset kustannukset jakaa useammalle kesälle, niin ei siitä kovin paljoa tule, ynnäilee Jupe.
— Ja aloittaahan voi vaikka sillä yhdellä siemenpussilla, pienellä multapussilla ja muoviämpärillä.
