Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Katoava Pohjola pääkuva

Äänestä paras nimi norppaneidille

norppa
norppa Kuva: UEF norppa

Yle Luonnon seuraajien kumminorppa Phs 173 sai yli tuhat nimiehdotusta. Saimaannorppatutkija Meeri Koivuniemi, toimittaja Kimmo Ohtonen ja WWF valitsivat ehdotusten joukosta viisi parasta nimivaihtoehtoa. Lopullisen päätöksen teette te!

Äänestys on päättynyt. Norppa sai nimekseen Saima. Kiitos kaikille!

Mikä on paras nimi Phs173:lle?

Kysely on suljettu.

Saima 38% (714 ääntä)
Helli 20% (369 ääntä)
Helmi 19% (364 ääntä)
Kuura 16% (293 ääntä)
Tuuli 8% (147 ääntä)

Ääniä yhteensä: 1887

Phs173 on kiinnostava naarasnorppa nykyisen olinpaikkansa vuoksi. Ensimmäisen kerran Phs173 kuvattiin Pihlajavedellä vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen asentamassa riistakamerassa.

Tänä vuonna havaittiin, että norppaneiti onkin uinut Puruvedelle. Havaintojen välimatka on lyhintä reittiä 35 kilometriä, mikä on hyvin pitkä matka karvanvaihtopaikkojen välillä. Keskimäärin norpat vaihtavat karvansa alle kahden kilometrin alueella.

Nyt jännitetään, jääkö Phs173 pesimään Puruvedelle. Puruvesi on Natura-alue, mutta sen perusteena olevien lajien luettelosta puuttuu saimaannorppa. Natura suojelee vain niitä lajeja ja luontotyyppejä, jotka on mainittu kyseisen alueen perusteissa.

Jos norppaneiti Phs173 pesii Puruvedellä, saimaannorpan pitäisi päästä Naturan lajiluetteloon myös siellä. Se tarkoittaisi muun muassa verkkokalastuksen rajoittamista alueella. Verkkokalastus on norpan suurin akuutti uhka.

Yle Luonnon seuraajat saavat tietoa kumminorppansa elämästä aina, kun siitä tehdään havaintoja. Omia norppahavaintoja voi lähettää WWF:n norppagalleriaan.

Katoava Pohjola vierailee 5. jaksossa Saimaalla, kalastajien kotikentällä, lauantaina 10.12. klo 18.15.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Katoava Pohjola

Etelä-Grönlannin rannikkoa.
Etelä-Grönlannin rannikkoa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Grönlanti,rannikot,vuoret,katoava pohjola

Jakso 5: Kalastajien kotikenttä

norppa
norppa Kuva: UEF norppa

Norppaneiti Phs 173 sai nimekseen Yle Luonnon äänestyksessä Saima

Kiitos kaikille äänestäneille. Saiman vaiheista kuullaan toivottavasti lisää ensi vuoden puolella.

Saima on kiinnostava naarasnorppa nykyisen olinpaikkansa vuoksi. Ensimmäisen kerran se kuvattiin Pihlajavedellä vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen asentamassa riistakamerassa.

Tänä vuonna havaittiin, että norppaneiti onkin uinut Puruvedelle. Havaintojen välimatka on lyhintä reittiä 35 kilometriä, mikä on hyvin pitkä matka karvanvaihtopaikkojen välillä. Keskimäärin norpat vaihtavat karvansa alle kahden kilometrin alueella.

Nyt jännitetään, jääkö Saima pesimään Puruvedelle. Puruvesi on Natura-alue, mutta sen perusteena olevien lajien luettelosta puuttuu saimaannorppa.

Ilmoita norppahavaintosi WWF:n Norppagalleriaan

Eeva-norppa iltauinnilla.
Eeva-norppa iltauinnilla. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen saimaannorppa,Saimaa
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa.
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Ryhävalas,Islanti,valaat,vuoret,katoava pohjola
Korpimaisema Itä-Suomessa
Korpimaisema Itä-Suomessa Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen korpi,suo,metsät,maisema,Itä-Suomi,katoava pohjola
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella.
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen poro,Saamenmaa,tunturit,talvi
  • Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

  • Merten jättiläiset

    Veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä.

    Tarkkailen tummansakeaa vettä etsien liikettä pinnan alla. Se liikkuu jossain lähellä. Ukkospilvet nousevat vuorten takaa. Livumme veneellä tummaa vettä pitkin eteenpäin samalla kun myrskylinnut liitelevät yläpuolellamme tuulen kyydissä. Yhtäkkiä selkäni takaa kuuluu voimakas pärskähdys. Kääntäessäni katseeni näen, miten veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä. Polveni nytkähtävät.

  • Näkökulma: Ihminen ja susi - uusi alku?

    Miten susikantaa voisi hoitaa?

    Susi luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi, nykyään maassamme on helmikuun lopun 2016 arvion mukaan 200-235 hukkaa. Tänä vuonna maassamme on saanut laillisesti ampua kolmanneksen koko susikannasta.

  • Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

  • Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

  • Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin. Edessäni aukeavassa näkymässä kiteytyy vailla romantiikan häivää luonnon kiertokulun raadollisuus.

  • Kolme suosikkikuvaa Pohjolasta

    Vieraiden kolme kuvaa Pohjolasta

    Kimmo Ohtosen Katoava Pohjola -sarjan ensimmäisen radiojakson keskustelijat valitsivat omat lempikuvansa arktiselta alueelta. Miltä näyttää arktisen alueen ainutlaatuisen luonnon tulevaisuus? Talouskasvun tavoittelu asettaa omat ehtonsa, mutta mitä vaaditaan, että jääkarhut tai mursut ovat osa Pohjolan luontoa vielä 50 vuoden päästä?

  • Katoava Pohjola tutkii arktista luontosuhdettamme

    Kuuden pohjoisen eläinlajin tulevaisuus näyttää synkältä.

    Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen selvittää ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta. Kuvausmatkat vievät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin: jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille.

    Kuusiosaisessa sarjassa seurataan kuinka ihmisten kiistellessä keskenään, näyttää susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien tulevaisuus entistä synkemmältä.

    Yle TV1 ja Yle Areena lauantaisin klo 18.45 alkaen 12.11.2016

    Yle Radio Suomi ja Yle Areena sunnuntaisin klo 16.10 alkaen 13.11.2016