Silkkiuikku
Skäggdopping
46–61 cm, 570–1 500 g
Silkkiuikun ruskea ruumis on pienempi kuin sinisorsan mutta valkoinen kaula pitempi. Leuassa ja päälaella on ruskeita höyhenröyhelöitä. Ne puuttuvat syksyisiltä nuorilta yksilöiltä, joiden vaaleassa päässä on tummia pitkittäisjuovia. Äänekkään silkkiuikun soidinääniä ovat koriseva ”korr, krra-aahr”, nenäsointinen ”gang gang” ja terävä ”vrek-vräk…”.
Silkkiuikku pesii ruovikkoisilla järvenrannoilla ja merenlahdilla. Pikkukalojen pyytäjänä se suosii kirkkaita vesiä. Näyttävissä soidinmenoissa puolisot asettuvat vastakkain, pörhistelevät pään koristehöyheniä ja pyörittelevät päitään samassa tahdissa.
Silkkiuikku on yleinen rannikko- ja järviseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Laji muuttaa Keski-Eurooppaan elo–lokakuussa ja palaa huhti–toukokuussa.
Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara
