Käsittämättömän kekseliäisyyden Kammi-kylä
Erkki rakensi suolle saunakylän, jossa ei ole yhtään suoraa kulmaa
Kauhajoen Nummijärvellä pitkospuut vievät Ruuhinevan suolle. Suolle on kymmenessä vuodessa noussut omaperäisten rakennusten hämmästyttävä ryhmä, josta on tullut myös matkailunähtävyys.
Minä olen tämän rakentanut omasta päästäni. Ja vähän vielä jäikin.
Kekseliäisyys tässä on aivan käsittämätöntä.
Missäs me nyt oikein ollaan?
– Tämä on Savukammi Ruuhinevan Kammi-kylässä.
Miten tällainen on tänne tullut?
– Minä olen tämän rakentanut omasta päästäni. Ja vähän vielä jäikin.
Kammi-kylä: tutustu, sauno, ui – rauhoitu
- Kammi-kylä on nummijärveläisen Erkki Kalliomäen turvesuolle raivaama paikka luonnon äärellä oleskeluun ja rauhoittumiseen, jossa ei ole "mikään paikka vatupassis eikä suorakulmas".
- Kammi-kylässä voi vierailla vapaasti. Rakennuksiin pääsee sisälle, turvelähteeseen saa pulahtaa ja nuotiopaikalla on lupa grillata purtavaa.
- Jos mielii saunomaan tai haluaa järjestää juhlat, voi kysyä Erkiltä. Kammi-kylässä on vietetty syntymäpäiväjuhlia, polttareita sekä rummunrakennuskursseja ja juhlittu ainakin yhdet häät.
Erkki Kalliomäki käveli kotikylänsä suolla ja mittaili upottavaa maata katseellaan. Tähän se tulisi.
Kymmenen vuotta myöhemmin myös muut näkevät, mikä se on.
Ensin Erkki rakensi saunan. Saunaa seurasi toinen. Sitten suolle nousi tupa. Tupaan Erkki jätti kaksi ylimääräistä ovea. Niille tuli käyttöä, kun tupa laajeni saliksi.
– Semmoinen yksi tärkeä ollut, että se mitä toteutan, niin sinne voi ihminen mennä sisälle. Sä voit tuntea seinät ympärilläsi ja kokeilla pintoja, joista on kuoria lähtenyt
Kammi-kylään on rakennettu myös oma saari ja saaren ympärille kaivettu uimapaikka.
Mä kuljen luonnossa ja katselen kaikkia vääriä puita
Huonoa värkkiä ja oksankäkkyröitä
Kuka tän kaiken on tehnyt?
– Minä olen tämän kaiken tehnyt, käytännös kaikki.
Osaatko kertoa, että miksi?
– Tuollainen kysymys onkin hyvä. On sanottu, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan, eikä tuokaan ollut.
Tienvarresta on puolen kilometrin matka pitkospuita pitkin perille. Lankut ovat ehtineet käydä Erkille tutuiksi: niitä pitkin hän on saanut vuosien varrella astella edestakaisin laudanpätkät, naulat, vasarat ja muut tykötarpeet mukanaan.
Lapiotyötä on ollut riittämiin, Turvekammi ja sen seuraajat on rakennettu tolppien päälle käsin kaivamalla.
"Kun menöö usein ja teköö vähän", siinä salaisuus. Yhtenä päivänä kaivaa neljä tolpan paikkaa, niin kymmenessä päivässä niitä on neljäkymmentä.
Kaivinkonetta on käytetty ainoastaan Turvekammin saareen ja uimapaikkaan.
Erkki on rakentanut ja rahoittanut Kammi-kylän itse. Alkuunpääsyä helpotti vuonna 2007 järjestetty kansainvälinen työleiri, jolloin nuorten leiriläisten ryhmä oli Erkin apuna ja kaivoi perustustolppia, veti suosta esiin kantoja ja keräsi kanervaa seiniin. Erkkiä on auttanut myös hänen poikansa Matti ja tyttärensä Mari.
Kammi-kylä on syntynyt kierrätystavarasta, "huonosta värkistä", suosta kaivetuista juurakoista ja eteen osuineista oksankäkkyröistä. Työuransa puuverstasyrittäjänä tehnyt Erkki on veistänyt elämässään monta venettä ja keinutuolia, mikä selittää ammattitaidon.
Valtavan työmäärän lisäksi huomiota herättää mielikuvituksellisuus, jolla Erkki on viimeistellyt rakennukset.
Erkki iski silmänsä nevanpalaan
Miksi ja miksi – mitä sitä turhaa tivaamaan, vaikka leppoisan juttukaverin vastaus on hyväntahtoinen ja kohtelias. Sillä on kuitenkin merkityksensä, että ollaan suolla. Erkki oli iskenyt silmänsä nimenomaan tähän luonnontilassa olevaan, ojittamattomaan nevanpalaan.
Hänelle on jäänyt mieleen isän toteamus.
– "Nuo nevat on aivan susien laidunta, ei niistä oo mihinkään", isä sanoi.
Erkki ajattelee toisin. Hän sanoo olevansa suomyönteinen ihminen.
– Mä mietin – mä olen mietiskelijäluonne –, että suomalaisia soita pitäisi hyödyntää enemmän. Suojella myös, sopivasti, mutta käyttää paljon enemmän. Tää on tällainen pieni tapa, matkailun kautta.
Ympäri maapalloa on käynyt ihmisiä. Erilaisia kulttuureja on saanut kohdata, ja kukin on kertonut omasta maastansa ja paikastansa.
Vieraskirjassa on 8100 nimeä
Vuoden 2018 alussa vieraskirjassa oli 8100 nimeä. Kiinnostus on ylittänyt isännän odotukset.
– Yllättävän paljon on käynyt ihmisiä. On päässyt kosketuksiin erilaisten ihmisten kanssa. Ympäri maapalloa on käynyt ihmisiä. Erilaisia kulttuureja on saanut kohdata, ja kukin on kertonut omasta maastansa ja paikastansa.
Turvelähteen vesi on mustaa kuin kahvi. Siinä häviävät kaikki kolotukset.
Savusaunan löylyt ovat nokiset ja lempeät
– Tää valtava rikkaus ja mielikuvituksellisuus paikan tekijällä... Tää on aivan uskomaton kohde, Leena Louhisuo miettii ääneen, kun vilvoittelemme saunan kuistilla.
– Täällä stressi häviää ja sielu lepää! Palaan tänne aina uudestaan.
Suomalaisen saunakulttuurin elävä ilmentymä: voimme sopia tuntemattomien ihmisten kanssa ensitapaamisen luontevasti suoraan savusaunaan!
Erkki on lämmittänyt Savukammin pyynnöstämme. Olemme halunneet tutustua Kammi-kylään ajan kanssa, rauhoittua aistimaan soisen ihmemaan tunnelmaa.
Saunaseuraksi olemme houkutelleet Leena Louhisuon ja Katja Pajun, lähistöltä kotoisin olevat sukulaisnaiset, sillä saimme vihiä Erkin suururakasta heidän kauttaan.
Tää on mun mielestä tarina siitä, että kaikki on mahdollista – ettei ole mitään niin hullua ettei vois yrittää!
Mikäs on kylpiessä: aurinko paistaa, ja vaikka alkukesälle tyypilliseen tapaan lämpö ja viileys vaihtelevat 18 asteen säässä, ilma on tyyni. Tupasvillan varret heilahtelevat mättäillä harvakseltaan vähäisessä tuulenvireessä. Maasta nousee kosteankirpeä tuoksu. Erkin tarkkaan valitsemalla suopalstalla vallitsee rikkumaton rauha.
– Kekseliäisyys on tässä aivan käsittämätöntä, sanoo Paju. Selvästi on työ neuvonut tekijäänsä.
– Tää on mun mielestä tarina siitä, että kaikki on mahdollista – ettei ole mitään niin hullua ettei vois yrittää!
Paju on paikalla ensi kertaa, Louhisuolle Kammi-kylä on tuttu kohde. Nyt hän pääsee kuitenkin ensimmäistä kertaa saunomaan.
Saunakokemus on nokinen mutta lempeä: silmiä ei kirvele löylyissä. Välillä astellaan pitkospuita pitkin uimaan.
– Turvelähteen vesi on mustaa kuin kahvi, kuvailee Louhisuo, ja lupaa:
– Siinä häviävät kaikki kolotukset.
... Mutta ei – en mä kuuntele kun mä aloitan. Siinä ei paljon auta mitkään puhumiset.
"Ei aina tehdä niin kuin ennenkin"
Kammi-kylän vierailijat eivät säästele sanojaan. Erkki ottaa kiitokset vastaan tyynesti.
– Mä olen aina sanonut sillä lailla, jotta parempi pieni kehu kuin ainainen moite!
Onhan siinä jotain vastaansanomattoman suomalaistakin: mies kävelee kesyttämättömälle suolle ja upottaa lapion turpeeseen, johtotähtenään sitkeä sisäinen näky, jonka hän yksin ymmärtää…
Ei voi olla suomatta ajatusta Jussille, joka raivaa suosta kuokaniskuin Koskelaa. Samaa uudisraivaajahenkeä, joka synnytti tunnetun alkuasetelman Väinö Linnan klassikkoromaaniin, on myös Erkissä.
Mutta sanopa nyt: silloin kun rupesit tätä tekemään, eikö kukaan ihmetellyt?
– Kyllä. “Se on taas tuo hullu ruvennut jotakin tekemään.” “Mitä sä tuommoiseen iänkaikkisuuteen lähdet kaivamaan ruuhinevalle, takapuoli pystys, kun sulla on kovaakin maata, tee sinne!”
Rakennuslupaa hakiessa Erkin kertoman mukaan katsottiin pitkään. Mutta vuokrasopimus heltisi. Myöhemmin Erkki osti maan omaksi.
– Kyllähän ne vähän ruuskutti, niin kuin Pohjanmaalla sanotaan, eli yritti pidätellä, mutta ei – en mä kuuntele kun mä aloitan. Siinä ei paljon auta mitkään puhumiset.
– Mä en oo ikinä tyytyväinen. Mä ajattelen että… Että ei aina tehdä niin kuin ennenkin on tehty.
“Ettei tehdä niin kuin aina ennenkin”. Jotakuinkin niillä sanoilla luovuuden voisi määritellä.
Mutta olisiko niin, että toteutuakseen tässä mittakaavassa luovuus tarvitsee jotain myös ympäristöltä: että jos ei nyt suoranaisesti kannusteta, niin ainakin suvaitaan ja hyväksytään erilaiset ideat. Edes sen verran, että tehdään vuokrasopimus autiosta suosta, annetaan rakennuslupa ennen kuulumattomalle suunnitelmalle.
Jos mä tässä voisin pohjustaa jotakin matkailujuttua, niin joku mun jälkeeni voisi jatkaa sitten. Tehdä vähän enemmän ja paremmin, ja saada siitä näkkileivän hintaa.
Kauhajoen Gaudí
Yleensä Nummijärvelle tavataan tulla metallimusiikin perässä: raskaan musiikin ystäville pitäjä on tuttu kesäisenä festivaalipaikkakuntana, sillä Nummirock on järjestetty läheisellä järvenrannalla vuodesta 1987.
Samalla alueella on vietetty jo 1930-luvulta lähtien myös juhannustansseja. Tansseja järjestää Nummijärven kyläyhdistys, jossa Erkki on puuhamiehenä.
Erkki on muutenkin näkyvä hahmo kotikylällä. Nummijärven kylän kotisivuilla hänet esitellään seuraavasti: “Jokaisessa kunnon kylässä pitää olla ainakin yksi, jota voidaan täydellä syyllä sanoa kylähulluksi, omaperäisten ajatuksiensa ja toimiensa vuoksi. Nummijärvellä sellaisena on jo pitkään pidetty Erkki Kalliomäkeä.”
Vaikka Kammi-kylä kirvoittaakin kävijöissä kommentteja perisuomalaisesta hulluudesta, on luovassa hulluudessa jotain yleismaailmallista. Tubettaja Timo Korpi kutsui Erkkiä paikalliseksi Gaudíksi Kammikylässä kuvaamassaan Youtube-videossa – Sagrada Familia -kirkosta ja muista mielikuvituksellisista ja suureellisista suunnitteluprojekteistaan tunnetun barcelonalaisen arkkitehti-ikonin Antoni Gaudín mukaan.
Letkeä Gaudí-vertaus saattaa olla aika osuva, sillä matkailijathan suuntaavat nykyisin Barcelonaan myös kaupungin eksentristen nähtävyyksien perässä. Nummijärvelle on selkeästi syntynyt samansuuntainen ilmiö, toki pienemmässä, suotilkulle sopivassa mittakaavassa.
– Oon mä ajattelut, että jos mä tässä voisin pohjustaa jotakin matkailujuttua, niin joku mun jälkeeni voisi jatkaa sitten, Kammi-kylän isäntä pohdiskelee.
– Tehdä vähän enemmän ja paremmin, ja saada siitä näkkileivän hintaa... Nyt ei leivän hintaa kauheasti tule, on mieluummin toisin päin – ei tämä ole ansiomaa, tämä on harrastus.
Kammi-kylässä voi laittaa lippaaseen lahjoituksen toiminnan tukemiseen, ja hiljainen toive on, että kävijät "jonkun lantin" jättäisivät. Toistaiseksi vapaaehtoisista avustuksista kertynyt summa on ollut hyvin vaatimaton. Ehkeivät kaikki kävijät edes hoksaa lippaita.
77-vuotias Erkki miettii jaksamistaan. Mutta tulevan kesän 2018 tavoitteet ovat selvät: suunnitelmissa on kotalaavu ja turvekylpypaikka.
– Vanhoja muistellaan ja uusia suunnitellaan, ja tietysti parannetaan maailmaa – näin Ruuhinevalla menöö.
Mä en saa oltua paikallani. Mä oon kipiä, jos mä en saa touhuta.
...aivan uskomaton savusauna suomaisemassa – eikös nyt olla hullun, omaleimaisen suomalaisuuden ytimessä ? Kaunis rakennelma tarjoaa mahdollisuuden rousseaulaisittain palata luontoon. Huikea, ainutlaatuinen, intiimi kohde.
Kauhajoen Nummijärvellä asustaa Erkki Kalliomäki, joka on perustanut suolleen Kammikylän. Kammikylästä löytyy mm. päärakennus Julumetun tupa, kaksi saunaa ja turvekylpy, jossa paranee kaikki kolotukset.
Siellä on väkkärää, käkkärää saunassa, salissa huussissa. Kun savusaunasta astelet turveprunniin, siellä itsesi turpeeseen upotat, huuhdot ja vaikka siihen kertalämmitteisen löylyyn astelet kerran tai muutaman, olo on ihka ihana. Ja tämä Ruuhinevan ukko, Kalliomäen Erkki, osaa tarinan kerronnan taidon.
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
