Voiko hämähäkki purra uimaria? Onko kuvassa perhosen toukka? Entä mikä eläin pörisee hirsitalon seinän sisällä? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä ja näin asiantuntijat vastasivat.

Pitääkö hämähäkkiä pelätä?

Hämähäkki laiturilla Kuva: Sammatin hämähäkin naapurit hämähäkkieläimet,Luontoilta

"Kuvassa liian suurelta tuntuva hämähäkki, joka asustaa laiturillamme Sammatissa, Lohjalla. Oikein vikkelä on kintuistaan. Mitähän lajia se edustaa, ja tarvitseeko sitä pelätä? Voiko se esimerkiksi purra uimaria? Mikä on tuo valtava vaalea pussi, joka sillä on mukanaan? Mitä se syö? Kuinka vanhaksi se elää ja kasvaako se tuosta vielä? Missä se talvehtii, jos talvehtii? Laiturin lankut ovat 9 cm leveitä."

Kysymyksen lähettivät hämähäkin naapurit.

Hämähäkistä syntyy studiossa vilkas keskustelu.

– Hämähäkkiä ei tarvitse pelätä, mutta jos sen ottaisi käteen, niin se varmasti purisi ja hyvinkin kipeästi, Jaakko Kullberg kertoo.

– Periaatteessa kaikki hämähäkit ovat myrkyllisiä, mutta olennaista on, pystyvätkö ne puremaan ihmisen nahan läpi. Tämä kyllä pystyy, mutta se tuskin puree uimaria, koska sekä kalat että ihmiset ovat sen verran isokokoisia, että hämähäkki tuskin lähtee riskeeraamaan henkeään.

– Vaaleassa, valtavassa pussissa on hämähäkin jälkikasvu, joka odottaa kuoriutumistaan. Myös tämän hämähäkkilajin naaraalla on tapana suojella munapussiaan ja se voi olla omankokoisiaan vihollisia vastaan hyvinkin aggressiivinen.

– Ulkona elävät hämähäkkilajit elävät meillä pääsääntöisesti yhden vuoden tai vähän yli.

Tämä naaras on täysikasvuinen ja sen munapussista syntyy satoja jälkeläisiä. Ari Saura pohtii vielä lajimääritystä.

– Värinsä puolesta kyseessä on vesihämähäkki, mutta toinen vedessä viihtyvä hämähäkki on rantahämähäkki – mutta sillä on selkeät vaaleat raidat ruumiin molemmin puolin, Ari miettii.

– Rantahämähäkki naaras tuo poikasensa kuoriutumisvaiheessa kuivalle maalle, kun taas vesihämähäkki pitää poikasensa siellä sukelluskellossa.

Rantahämähäkki myös juoksee hyvin ripeästi pitkänkin matkaa veden päällä, kun taas vesihämähäkki liikkuu lähinnä veden alla. Molemmat hämähäkkilajit ovat Suomessa yleisiä ja laajalle levinneitä.
Ne viihtyvät ehkä paremmin suoperäisissä lammissa ja vesihämähäkki tekee ”telttansa” nimenomaan vesikasvillisuuteen.

Sitten studioon saadaan lajitäsmennys myös kuulijalta. Kari Ruotsalainen Keravalta laitaa viestiä, että lajimääritys on Dolomedes Plantarius eli isorantahämähäkki.
Suomessa esiintyy kaksi eri rantahämähäkkilajia ja tässä on kyseessä niistä harvinaisempi, isorantahämähäkki. Lajin tunnistaa siitä, että ne kantavat munapussiaan leuoissaan, Kari kirjoittaa.

"Kuka hän on ja mistä tänne saapui..."

Toukka sammaleella Kuva: Kari Saarinen toukka,Luontoilta

"Onko kyseessä perhosen toukka? Hänet löydettiin 15.8.18 Säkylän Pyhäjärven rannalta."

Kysymyksen lähetti Kari Saarinen.

– Kyseessä on savukaapuyökkösen toukka, selvittää Jaakko Kullberg. Kaapuyökköset ovat malliltaan vähän kiitäjän muotoisia ja muistuttavat kiitäjiä myös käytökseltään.

– Kaapuyökköset ovat hyvin runsaslajinen ryhmä maailmassa ja Suomessakin on yli kymmenen eri lajia, josta monet ovat uustulokkaita.

Savukaapuyökkönen oli pitkään Ahvenanmaan erikoisuus. Sen toukka elää erilaisilla keltakukkaisilla kasveilla, esimerkiksi saaristossa se on usein valvatilla. Viimeisen 30 vuoden aikana se on tasaisesti runsastunut Suomessa.

– Toinen joka muistuttaa on idänkaapuyökkönen, joka on hyvin samannäköinen, mutta siitä ei tunneta Suomessa kuin kaksi havaintoa, Jaakko kertoo.

Outoa pörinää hirsiseinässä

Luontoiltaan on tällä kertaa lähetetty myös ääninäyte, joka on tehty 18.6.2018 Vöyrillä, Pohjanmaalla.

"Vanhan peruskorjatun hirsitalon seinän sisästä kuuluu outoa pörisevää ääntä, muistuttaa joskus morsetusta tai myös vinkulelua. Ääntä on kuulunut ainakin parin viikon aikana kesäkuun alkupuolella pitkin päivää. Yöstä ei ole tietoa. Äänilähteen ja mikrofonin välissä on ainakin seinän sisäpuolinen 25 mm huokolevy, mikä saattaa muuttaa äänen sävyä.

Mikähän eläin voisi olla kyseessä?"

Ääninäytteen lähetti Tapani Tiitola Vaasasta.

Studiossa pohditaan voisiko kyseessä olla kimalaisen ääni. Pirkka-Pekka Petelius kertoo omasta vastaavasta kokemuksesta kesämökillään ja arvelee kyseessä olleen hyönteinen.

– Varsinkin, jos kimalainen joutuu ahtaaseen väliin ja lähtee peruuttamaan niin ääni on aikalailla tuollainen.

Juha Laaksonen arvelee ääninäytteessä kuuluvan tömähdyksen johtuvan siitä, että eläin on vähän hätääntynyt. Juhalle tuli kuitenkin ensimmäisenä mieleen, että seinän sisällä olisi joku selkärangaton, joka tuottaa muuta kuin lentoääntä.

– Esimerkiksi kuolemankellohan kopisuttaa päätään rakenteita vasten. Tai ehkä sittiäinen, susihämähäkki…

Monet suuret kuoriaiset hankaavat etuselkäänsä sekä takaruumistaan ja liike tuottaa ääntä. Tämä ääni ei kuitenkaan ole yhtä mekaaninen…
Täydellistä vastausta ei studiosta löydy, mutta luonnon äänet virittivät jälleen vilkkaan keskustelun.

Studiossa kysymyksiin vastaamassa olivat Luontoillan asiantuntijat:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Juha Laaksonen – linnut
Ari Saura – kalat ja matelijat
Henry Väre – kasvit

Illan isäntänä kuultiin Pirkka-Pekka Petelius.

Luontoillan sivut löytyvät osoitteesta: yle.fi/luontoilta
Kuvalliset kysymykset: Radio Suomen etusivu

Seuraava Luontoilta kuullaan keskiviikkona 17. lokakuuta kello 18-20.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta: