Urho Kekkonen - pitkän linjan presidentti
Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) oli Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Hänet muistetaan voimakkaan sisäpolitiikan lisäksi idänsuhteiden hoitajana.
Kekkonen valittiin presidentiksi 1956 pienimmällä mahdollisella valitsijamiesmäärällä. Myöhempinä kausina vaalit olivat usein vain muodollisuus.
Kekkosen asemaa pönkittivät suhteet Neuvostoliittoon. Hän antoikin näytteensä ulkopolitiikan taidoistaan noottikriisin ja yöpakkasten hoidossa 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Kekkosen ulkopoliittisen uran huipentuma oli Helsingissä vuonna 1975 pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin kolmas vaihe. Tuolloin Suomeen kokoontuivat lähes 40 maan johtajat.
Kekkonen tunnettiin urheilullisena kansanmiehenä. Toisaalta hänen sisäpolitiikkaansa on arvosteltu liian autoritääriseksi. Kekkonen muun muassa hajotti ja nimesi hallituksia täysin oman mielensä mukaan.
-
Kovat ajat vaativat kovia tekoja – julkaisimme lisää Kekkosta Ylen arkistoista
03.09.2020Elävä arkistoSuomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen syntyi 120 vuotta sitten. Muistamme Kekkosta ja julkaisimme kolme täysipitkää ohjelmaa presidentistä Yle Areenaan. Lepikon torppa, Presidentti Porojärvellä ja Näin tuli tie Veihtivaaraan ovat pysyvästi katsottavissa palvelussa. -
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
16.07.2018Elävä arkistoElävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. -
Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!
03.01.20171Elävä arkistoElävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla. -
Neuvostoliitto lahjoitti Kekkoselle helikopterin vuonna 1960
19.02.2016Elävä arkistoSuomen Eduskunta oli vuonna 1959 päättänyt hankkia helikoptereita rajavartiolaitokselle ja ilmavoimille. Puolasta ostetettujen SM-1 s-600 kopterien lisäksi Suomeen saapui vuonna 1960 myös neuvostoliittolainen Mil MI-1 kopteri, jonka Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov lahjoitti presidentti Urho Kekkoselle ja Suomen Punaiselle ristille. -
Kekkosen Intian-vierailusta tehtiin runollisesti selostettu ohjelma
12.02.2016Elävä arkisto"Kuu oli jo noussut Delhin hämärtyvälle taivaalle. Vierailu oudossa Intiassa oli alkanut", selostaa Pasi Rutanen. Kameraryhmä seurasi mukana, kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen vieraili Intiassa helmikuussa 1965. -
Kummeli: Kekkonen ja Karjalainen Neuvostoliitossa
19.11.2015Elävä arkistoKummeli-sketsien tuttu toimittaja Jykä istuu kaverinsa kanssa kantakapakassaan parantelemassa oloaan. Kaveri päättää piristää Jykää kertomalla jutun presidentti Urho Kekkosen ja ulkoministeri Ahti Karjalaisen vierailusta Neuvostoliittoon. -
Kiistelty Kekkonen hallitsi suvereenisti
04.09.2015Elävä arkistoKun Urho Kekkonen syksyllä 1981 sairastui ja pyysi eroa tasavallan presidentin tehtävistä, merkitsisi se yhden aikakauden päättymistä Suomen historiassa. Kekkonen oli hallinnut maata presidenttinä neljännesvuosisadan ajan. -
Urkki, mies kovaa tekoa, lujaa merkkiä, täyttää 75 vuotta
03.09.2015Elävä arkistoPresidentti Urho Kekkosen 75-vuotissyntymäpäivän juhliminen aloitettiin jo aamukahdeksalta. Helsingin Työväenyhdistyksen soittajat lurauttivat tasavallan juhlakalulle Jaakko kulta -syntymäpäiväserenadin Tamminiemen rannassa 3. syyskuutaa vuonna 1975. -
Kekkonen patisteli puolueita yhteistyöhön uudenvuodenpuheessaan 1958
07.05.2015Elävä arkistoTalouden huonot näkymät, sisäpolitiikan ristiriidat valtiollisiin vaaleihin valmistautuvassa Suomessa ja asekilpavarustelu huolestuttivat presidentti Urho Kekkosta uudenvuodenpuheessa 1958. -
Jokamiehenoikeudet kasvattivat massaturismin uhkaa Suomessa 1974
08.07.20147Elävä arkistoPresidentti Urho Kekkonen paljasti ensi kertaa mielipiteensä massaturismista Ylen vuonna 1974 esittämässä ajankohtaisohjelmassa, jossa pyrittiin tekemään selväksi mitä maan tapana pidetyillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitettiin. Asiantuntijat sekä matkailualan ammattilaiset pohtivat myös mitä tehdä ulkomaalaisille turisteille, joiden koettiin hyväksikäyttävän näitä löyhästi valvottuja sääntöjä. -
Kekkonen maistoi kalan ja nimesi sen kirjoloheksi
24.04.2014Elävä arkistoHotelli Marskiin kokoontui vuonna 1965 kalan ystäviä maan johtoa myöten kuulemaan miten kotimainen viljelykala voi. Illan edetessä sai yksi laji uuden nimen. -
Kekkoset Ahvenanmaan suvessa
12.03.20141Elävä arkistoFilmisepon lyhytdokumentti tarjoaa ilmakuvaa Turun edustalta, merimaisemia ja kahvittelua autolautta Åland II:n kannelta sekä kesäistä Ahvenanmaata vesihiihtonäytöksellä höystettynä. Filmissä seurataan Urho ja Sylvi Kekkosen vierailua Ahvenanmaalla heinäkuussa 1956. Filmi on mykkä. -
Kekkosen vuoden 1956 vaalikampanja
11.02.20143Elävä arkistoUrho Kekkosen kampanja vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli silloisessa Suomessa poikkeuksellinen. Siihen kuului parinsadan puhetilaisuuden kiertue. -
Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua
24.01.2014Elävä arkistoRautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. -
"Kekkonen on mukava, koska hän on kalju"
15.11.20131Elävä arkisto”Presidentti Kekkonen on varmaan mukava mies, koska hän on kalju”, perustelee Anne Rantanen. ”Mannerheim käytti päätään muuhunkin kuin selkärangan tukemiseen”, sanoo puolestaan Jussi Valpas. Paasikivi oli Heikki Kirjavaisen mielestä ”aika pinko”. -
Max Jakobson, Suomi ja puolueettomuus
12.03.20131Elävä arkisto"Tornikello seisoo, eikä naapurikaan pysty asiassa juuri nyt auttamaan", pohti Max Jakobson (1923–2013) laman alla 1992. Pitkän uran ulkopoliittisena taustavaikuttajana tehnyt Jakobson tunnettiin tarkkasilmäisenä keskustelijana, joka taisi myös kynänkäytön. -
Jahtiystävät Kekkonen ja Hruštšov Zavidovossa 1963
15.01.20134Elävä arkistoHarvinaislaatuinen filmi pukee kuviksi tunnetun, mutta harvan todistaman legendaarisen vaiheen maamme idänsuhteissa. Tällaista se oli, kun presidentti Kekkonen ja neuvostojohtaja Hruštšov lähtivät yhdessä metsälle! -
Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa
20.09.20123Elävä arkistoUrho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää." -
Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön
01.03.20123Elävä arkistoVuodesta 1919 alkaen on Suomen presidentti aloittanut virkakautensa vakuuttamalla "kaikin voimin edistävänsä Suomen kansan menestystä". Tasavaltaisessa Suomessa presidentin virkaanastujaiset ovat juhlallisuuksiemme aatelia. -
"Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen..."
03.02.20123Elävä arkistoAikana ennen suoraa kansanvaalia valittiin presidentti valitsijamiesvaalin kautta. Kekkosen valtakaudella pitkän kaavan valintaprosessi saattoi välistä tuntua jopa ajanhukalta.