Arktiset meriekosysteemit ovat rajujen muutosten kourissa, sillä ne lämpenevät keskimääräistä nopeammin ja altistuvat yhä voimakkaammin ihmisen toimille. Samaan aikaan arktiset meret ovat yksi maapallon viimeisiä tutkimattomia seutuja ja on epäselvää, kuinka alueen eliölajeja ja luonnonvaroja voidaan parhaiten suojella ja hallinnoida.
Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin tutkijat kuvasivat yhdessä kansainvälinen tutkijaryhmän kanssa uudenlaisen kiehkuraishylkeen eli norpan UNESCOn maailmanperintökohteesta Ilulissatin jäävuonosta Länsi-Grönlannissa. Jäävuonon hylkeet poikkeavat muista arktisista norpista selvästi isommalla koollaan ja turkin värityksellä ja kuvioinnilla. Paikalliset metsästäjät ovat olleet tietoisia eroista ja kutsuneet jäävuonon norppia omalla nimellään, "Kangiat" eli "kangialainen" alueen nimen mukaan.
Monitieteellisessä tutkimuksessa yhdistettiin genomisekvensointia, telemetriapaikannusta ja ilmakartoitusta kangiannorppien geneettisen, ekologisen ja käyttäytymisen erityislaatuisuuden todentamiseen. Telemetria- ja kartoitustieto osoittavat, että kangiannorppia on vain muutama tuhat ja ne pysyvät omassa jäävuonossaan huolimatta paikallisesti suuresta kannan tiheydestä. Tämä poikkeaa merkittävästi muista arktisista norpista, jotka esiintyvät suurina populaatioina ja liikkuvat kausittain tuhansia kilometrejä ruoan perässä.
Helsingin yliopiston tutkijat keskittyivät projektissa erityisesti eri norppapopulaatioiden genomitiedon analysointiin. Analyyseistä päävastuussa ollut Ari Löytynoja sanoo tulosten osoittavan kangiannorppien olleen erillään muista norpista yli sadantuhannen vuoden ajan.
–Tänä aikana kangiannorppien tietyt geenit ja genomialueet kehittyivät ja antoivat niille omanlaisen turkin värityksen, suuremman koon ja sopeutumia jäävuonon kaltaiseen ympäristöön. Vaikka havaitut sopeutumat viittaavat vähäsuolaiseen veteen, on epäselvää, missä kangiannorppien eriytyminen ja ominaispiirteiden kehittyminen tapahtui, Löytynoja kuvailee.
Tutkimusryhmän nyt dokumentoima kangiannorppien erityislaatuisuus on osoitus laajemman tutkimuksen tarpeesta. Ilulissat on vain yksi arktisen alueen vuonoista ja kangiannorpat saattavat siten olla vasta jäävuoren huippu. Olisi ensiarvoisen tärkeää tuntea arktinen monimuotoisuus paremmin ja ymmärtää ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutuksia. Ilman tätä tietoa biologisesti erityislaatuisia populaatioita ja ekosysteemejä ei voida suojella.
Tutkimus julkaistiin Molecular Ecology -tiedejulkaisussa: An evolutionarily distinct ringed seal in the Ilulissat Icefjord