Ulkoministeriön mukaan karkotettavalle suomalaiselle pyritään löytämään uusi tehtävä mahdollisimman pian.
Suomen Venäjän-suurlähettiläs Mikko Hautala kävi perjantaina henkilökohtaisesti ottamassa vastaan tiedon suomalaisdiplomaatin karkottamisesta Venäjältä.
Asian vahvisti ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö Maimo Henriksson Lännen Medialle lauantaina. Henrikssonin mukaan Hautala kävi Venäjän ulkoministeriössä Moskovassa perjantaina iltapäivällä.
Venäjän ulkoministeriön perjantaina lähettämän tiedotteen mukaan karkotustiedon mukana olisi annettu myös protestinootti, mutta Henriksson selventää, että Venäjän tiedonannossa oli vain karkotusilmoitus.
– Muuta ei ilmoitettu, kuin että yhtä suomalaisdiplomaattia pyydetään jättämään Venäjä, Henriksson sanoo.
Venäjän ulkoministeriö kutsui perjantaina 23 maan edustustojen päälliköt tapaamisiin, joissa se ilmoitti karkotuksista. Karkotukset ilmoitettiin diplomatiasääntöjen mukaisesti niin, että karkotettavat olivat Venäjän mukaan persona non grata eli ei-toivottuja henkilöitä. Maa vaati perjantaina myös Britanniaa supistamaan Venäjällä olevien diplomaattiensa määrää merkittävästi, ja aiemmin Venäjä oli päättänyt 60 amerikkalaisdiplomaatin karkotuksista.
Kyseessä oli Venäjän vastaus länsimaiden aiemmin tekemiin karkotuspäätöksiin.
Karkotettu jatkaa normaalisti ulkoministeriössä
Suomen osalta karkotus kohdistuu yhteen diplomaattiin, koska myös Suomen tekemä karkotuspäätös koskee yhtä diplomaattia. Karkotettavan suomalaisdiplomaatin henkilöllisyyttä ei paljasteta eikä hänen työnkuvastaan kerrota.
Ulkoministeriön mukaan päätös ei liittynyt suomalaisdiplomaatin toimintaan.
Venäjä oli päättänyt, kuka suomalaisista karkotetaan, aivan kuten Suomi päätti viime viikolla. Venäjä antoi karkotettavalle kaksi viikkoa aikaa poistua maasta.
Henriksson kertoo, että Venäjältä karkotettava suomalainen jatkaa uraansa ministeriön palveluksessa normaalisti. Ministeriö ei ole vielä päättänyt, mihin tehtävään Suomeen palaava sijoitetaan.
– Meillä on joka tapauksessa kiertojärjestelmä, että tehtävät vaihtuvat 3–4 vuoden välein, hän toteaa.
Uusi tehtävä pyritään löytämään karkotettavalle mahdollisimman pian.
Salisburyn myrkytys taustalla
Karkotusruletin taustalla on entiseen venäläisvakoojaan Sergei Skripaliin ja tämän Julia-tyttäreen kohdistunut myrkytysyritys Britannian Salisburyssa aiemmin maaliskuussa. Venäjän syyllisyyteen viittaa Britannian mukaan muun muassa se, että myrkytysyritys tehtiin Neuvostoliiton aikana kehitetyllä Novitshok-hermomyrkyllä. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa myrkytysyritykseen.
Myrkytyskiista on johtanut yli 150 venäläisdiplomaatin karkottamiseen eri maista ympäri maailman. Euroopan maiden lisäksi karkotuspäätöksiä on tehnyt muun muassa Yhdysvallat. Diplomatian käytänteiden mukaan Venäjä on reagoinut vastakarkotuksilla.
Myrkytysyrityksen kohteiksi joutuneista Julia Skripal ei ole enää kriittisessä tilassa. Sen sijaan Sergei Skripalin tilan on kerrottu olevan yhä kriittinen mutta vakaa.
Kummallakin maalla useita toimipisteitä
Suomen edustuston päätoimipaikka Venäjällä on pääkaupunki Moskovassa, missä toimiva lähetystö jakautuu useisiin yksiköihin.
Lähetystöä johtaa suurlähettiläs Mikko Hautala.
Lisäksi Suomella on pääkonsulaatti Pietarissa sekä toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa. Suomalaisia diplomaatteja on Venäjällä parikymmentä, minkä lisäksi diplomaattiuralla on vielä noin parikymmentä.
Venäjällä on Helsingissä toimivan suurlähetystönsä lisäksi pääkonsulaatti Turussa sekä konsulaatit Lappeenrannassa ja Maarianhaminassa. Diplomaattistatuksella olevia henkilöitä Venäjällä oli Suomessa 63 ennen, kuin Suomi ilmoitti yhden venäläisen karkotuksesta.