Korkeasaaren villieläinsairaalassa kuntoutunut nuori saimaannorppa on nyt yleisön nähtävissä eläintarhan puolella. Hyväkuntoinen ja virkeä norppa polskii remontoitavana olleessa saukkoaltaassa odottelemassa uuden hyljealtaan valmistumista.
Piitsniemen Topias -nimen saanutta norppaa pääsee ihastelemaan suoja-aidan takaa. Hoitajat seuraavat, miten hyvin eläin tottuu ihmisiin. Tulevana viikonloppuna paikalla on erikseen päivystävää henkilöstöä seuraamassa tilannetta.
Topiakselle varta vasten rakennettava allas valmistuu aikaisintaan loppukesällä. Se saa käyttöönsä 200 neliön makeavetisen altaan ja sata neliötä maapinta-alaa Hylkysaaren salmeen Korkeasaaren eteläreunamalle.
– Todella hienoa, että voimme tarjota kodin saimaannorpalle. Tämä norppa on lajinsa lähettiläs, ja haluamme kerätä varoja suojeluun Saimaalla. Tarhaamisesta saamamme oppi on arvokasta, ja voimme antaa asiantuntijaneuvoja loukkaantuneiden luonnonvaraisten norppien hoidossa sekä mahdollisen Saimaan norppahoitolan suunnittelussa, sanoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.
Varsinais-Suomen ely-keskus on antanut Korkeasaarelle poikkeusluvan Topias-norpan pitämiseen siellä pysyvästi. Myönteisen lupapäätöksen perusteina olivat saimaannorpan suojelun, eläintarhan vierailijoiden opetuksen ja lajin tutkimuksen edistäminen sekä saimaannorpalle suunnitellun tarhan rakentaminen.
Norppa viihtyy yksin
Kesämökkiläinen löysi viime keväänä syntyneen norpan poikasen viime heinäkuussa huonokuntoisena Puumalan Piitsniemestä. Se on tähän mennessä toipunut Korkeasaaren villieläinsairaalan tiloissa. Viime punnituksessa sen paino oli noussut jo 22 kiloon.
Täysikasvuinen norppa painaa noin 60 kiloa. Se tulee sukukypsäksi 4–6-vuotiaana.
Topias syö Saimaan järvikalaa noin kolme kiloa päivässä. Perjantaina norppa sinkoili vauhdilla sille nakattujen silakoiden ja kalanpalojen perässä ja alkoi ynistä, kun kalatarjoilu välillä lakkasi.
Ely-keskuksen lupa koskee vain tätä yhtä norppaa. Trontin mukaan ei ole ongelma, että sillä ei ole Korkeasaaressa lajiseuraa.
– Norppa on yksin viihtyvä eläin. Ei ole tyypillistä, että ne olisivat laumoissa.
Jos norpalle ei olisi järjestynyt kunnon tiloja Korkeasaaresta, se olisi jouduttu lopettamaan. Ely-keskuksen mukaan norppaa ei saa palauttaa Saimaalle, sillä eläin olisi tautiriski muille norpille. Trontin mukaan eläinlääkäreiden tutkimusten mukaan norppa on aivan terve, mutta mitään tartuntariskiä ei siis haluttu ottaa.
Topiaksen myötä Korkeasaaressa saadaan ensi kertaa käytännön oppia norpan tarhaamisesta. Mitään laajempaa ratkaisua ei tarhaamisesta tosin olla norpan suojeluun hakemassa, vaan lähtökohtana on, että laji suojellaan sen kotivesillä Saimaalla.
– Kyllä meidän täytyy jollain keinoin Saimaa säilyttää siinä kunnossa, että se sopii norpalle, sanoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksessa.
Apukinoksia ei vielä päästä tekemään
Saimaalla on ollut surkea talvi. Norpan parhailla pesintäalueilla alkaa olla nyt jo lunta kohtalaisesti, mutta kunnon jäätä puuttuu. Apukinosten kolaaminen pesinnän avuksi oli tarkoitus aloittaa viikon kuluttua, mutta jää on siihen yhä liian ohutta, Sipilä kertoo.
Norpan pesiminen alkaa 26. helmikuuta olevan Nestorin päivän tietämillä, joten aikaa yhä on. Toisaalta hyvinä talvina apukinokset ovat saattaneet olla valmiina jo helmikuun alussa, Sipilä vertaa.
Apukinosten alle tarvitaan noin 10–15 senttiä kovaa jäätä, jotta jää kestää kinoksen painon.
Apukinokset ovat auttaneet huomattavasti saimaannorpan poikasten eli kuuttien selviämistä. Vuosien 2006–2007 leutoina talvina, jolloin apukinoksia ei vielä tehty, kuuttien pesäkuolleisuus oli 30 prosenttia. Nyt osuus on tippunut 14 prosenttiin, Sipilä kertoo.
Siirtojakin mietitty
Sipilän mukaan lähivuosina voi tulla harkittavaksi myös se, että siirrettäisiinkö norppia Saimaalla järvialueen pohjoisosiin, jossa talvet ovat keskimäärin parempia. Näin saataisiin säilytettyä myös norppien geenipooli eli perinnöllinen monimuotoisuus.
– Norppa pystyy itsekin levittäytymään, mutta se on hidasta Saimaan sokkeloisuuden takia. Täytyy kulkea monien kapeikkojen läpi, hän sanoo.
Takavuosilta on jo tietoa siitä, että norppa kestää siirtämisen. Haukivedeltä Etelä-Saimaalle kuljetettu norppa sai siirron jälkeen monena vuotena poikasia.
Tältä talvelta norpasta on tuoreita näköhavaintoja lajin ydinalueiden lisäksi muun muassa Varkaudesta. Norppa myös levisi kymmenkunta vuotta sitten takaisin Puruvedelle, josta se oli välillä jo hävinnyt.
Ensisijaiset keinot kannan suojeluun ovat Sipilän mukaan kuitenkin kalastuksen rajoittaminen ja apukinokset.
Saimaannorppakannan kooksi arvioidaan noin 400 yksilöä, kertoo WWF. Kanta on viime vuosina elpynyt hitaasti. Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi.
Saimaannorppaa ei esiinny missään muualla kuin Suomessa. Norppia uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi hukkuminen kalanpyydyksiin.
Sairaiden kuuttien hoitoon uusi ohjeistus jo ensi kesäksi
Metsähallitus valmistelee jo ensi kesäksi toimintaohjetta siitä, mitä tehdä kiinni saaduille sairaille ja huonokuntoisille saimaannorpille. Jatkossa ne aiotaan hoitaa Saimaan rannoilla, jotta tervehtyneet eläimet voidaan vapauttaa takaisin kotivesiinsä, kertoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.
Ohjeen on määrä valmistua viimeistään alkukesästä, jolloin keväällä syntyneet kuutit joutuvat jo selviämään omillaan. Toimintaohjeen tekoon kannustivat Koskelan mukaan kokemukset viime kesältä, jolloin oli epäselvyyttä siitä, mitä sairaille kuuteille tehdään. Kiinni saadut sairaat norpat ovat käytännössä olleet kuutteja.
Ohjeistuksen mukaan eläinlääkäri kutsutaan aina paikalle arvioimaan norpan kuntoa. Toistaiseksi on auki, missä varsinainen hoito tapahtuisi. Ensisijainen suunnitelma on, että sairaan norpan kiinniottopaikan lähelle rakennettaisiin rantaan aitaus, jossa eläin voisi saada hoitoa ja jossa sen kuntoa käytäisiin päivittäin seuraamassa.
Toisena vaihtoehtona on, että Saimaalle tulisi yksi tai kaksi kiinteää aitausta, jonne norppia kuljetettaisiin. Aitauksista ja niiden kustannuksista vastaisi Metsähallitus.
Koskelan mukaan aiemmin kävi käytännössä aina niin, että kiinni saadut eläimet kuolivat. Nyt on opittu, että ensiavun ja oikean lääkkeen turvin kuutit voivat myös toipua.
Toimintaohjeen tavoitteena on, että Korkeasaaren asukiksi päätynyt Topias jäisi ainoaksi sinne siirretyksi norpaksi.