Ministerikokouksessa Brysselissä päästiin maanantaina sopuun kahden miljardin euron suunnitelmasta, jolla on määrä parantaa Ukrainan ammustilannetta. Ensin koolla olivat EU-alueen ulkoministerit, minkä jälkeen joukkoon liittyivät myös puolustusministerit.
– Päätettiin EU:n sotilaallisen tuen lisäämisestä Ukrainalle kahdella miljardilla, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi kokouksen jälkeen.
Ukraina kärsii tällä hetkellä pahasta ammuspulasta.
Neuvoteltavana oli EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin kolmiosainen suunnitelma, jolla alavireisen ammustuotannon ongelmaa olisi tarkoitus ratkoa. Ideana on antaa Ukrainalle ammuksia unionin jäsenmaiden omista varastoista, hankkia lisää ammuksia jäsenmaiden yhteishankinnoilla sekä lisätä puolustusteollisuuden kapasiteettia.
EU:n rauhanrahastosta tulisi ehdotuksessa miljardi euroa kattamaan jäsenmaiden kuluja ja toinen miljardi yhteishankintoihin.
– Suomi tukee tämän Euroopan rauhanrahaston kasvattamista 3,5 miljardilla eurolla, ja tämä tulee todennäköisesti nyt sitten Eurooppa-neuvoston päätettäväksi lähipäivinä, Haavisto sanoi.
Eurooppa-neuvosto on EU-maiden poliittisten johtajien huippukokous.
Euroopasta vai muualtakin?
Ainakin Hollannilla oli STT:n tietojen mukaan vielä aamulla yhä epäilyksiä ammusaloitteen toteuttamisesta viimeisimmässä muodossaan.
Suurin ristiriita koski tiettävästi sitä, kuinka paljon suunnitelmassa pitäisi painottaa eurooppalaista tuotantoa. Hollanti pelkäsi, että kolmansien maiden sulkeminen ulos hankaloittaisi vastaamasta Ukrainan pulaan riittävän pikaisesti.
Haavisto kommentoi ammusasiaa myös saapuessaan kokoukseen maanantaina. Hänen mukaansa tärkeintä olisi toteuttaa aloite niin, että asia saataisiin tehokkaimmin etenemään.
– Olisi kauheaa, jos Ukrainan puolustus kaatuisi siihen, että siellä on ammuspula.
Haavisto kommentoi aamupäivällä, että olisi hyvä katsoa myös Yhdysvaltojen ammusvarastoja, joita on sijoitettu eri puolille maailmaa.
Kokonaisuus oli kuitenkin jo tuolloin kallistumassa eurooppalaisen tuotannon suosimisen kannalle. Muun muassa Ranska on kannattanut voimakkaasti eurooppalaisen ammustuotannon suosimista.
– Me emme välttämättä olisi näin tiukkaa linjausta kannattaneet, Haavisto sanoi kokouksen jälkeen.
Hän ei osannut arvioida vaikutusta toimitusten mahdolliseen hidastumiseen, mutta ainakin materiaalin hintaan hän arvioi sen vaikuttavan.
Unkarin veivaus yllätys
Haaviston ohjelmaan kuuluu myös Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä keskusteluja.
Hän tapasi muun muassa Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton. Tämä vahvisti Haaviston mukaan, että Suomen Nato-ratifioinnista on tarkoitus äänestää Unkarin parlamentissa ensi viikon maanantaina.
Aamupäivällä Haavisto kertoi, että Unkarin toiminta Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien eriyttämisessä tuli yllätyksenä.
Kahdenkeskeisessä keskustelussa varsinaista syytä ratifiointien erottamiselle ei Haaviston mukaan ilmennyt. Ilmeisesti syy oli se, että Unkari oli luvannut, ettei se jää viimeiseksi, mikä alkoi näyttää Suomen osalta mahdolliselta.
Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ehtivät päivän aikana tavata myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Naton päämajalla.