Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin puhe Helsingissä oli hyvin vahvasti suunnattu Venäjälle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtava tutkija Matti Pesu. Viestin painoarvoa lisäsi se, että se sanottiin Suomessa.
– He tulivat tähän Venäjän naapuriin sanomaan, että pieleen meni. Että teillä on hyökkäys mennyt huonosti, ja siksi kannattaisi harkita jotain muuta, eli rauhaa, Pesu arvioi STT:lle.
– Sitten se sanottiin maassa, jonka Nato-jäsenyys on osa Venäjälle aiheutettua strategista tappiota Yhdysvaltain näkökulmasta.
Myös Upin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Ville Sinkkonen piti puhetta voimakkaana eleenä itänaapurin suuntaan.
– Siellä oli aika voimallinen viesti Venäjälle. Yksittäisistä sanomisista päällimmäisenä mieleen jäi se, että Venäjä on toiseksi voimakkain armeija Ukrainassa, mikä on aika raflaavasti sanottu ja kertoo, miten Suomen asema on parin viime vuoden aikana muuttunut laajemmassa Euroopan turvallisuusjärjestelmässä, koska eihän tällaista olisi voinut Helsingissä aikaisemmin sanoa ääneen. Kertoo siitä, miten kouriintuntuva Suomen aseman muutos on, että noin suora viesti lähetetään Venäjälle, Sinkkonen arvioi STT:lle.
Pesu huomautti, että Helsingin kaupungintalolla pidetyssä puheessa suomalaisyleisölle suunnatut osuudet jäivät lähinnä kohteliaisuuksien tasolle.
– Kyllä se oli hyvin vahvasti Venäjälle suunnattu puhe. Vaikka se ei suorastaan ollut Venäjä-puhe, niin kyllähän se viesti Venäjälle lähtee.
Blinken ei Helsingin-vierailunsa yhteydessä pitänyt perinteistä lehdistötilaisuutta, vaan nimenomaan puheen, mikä ei Pesun mukaan ole tyypillistä.
– Blinkenillä on linjapuheita jokunen vuodessa. Tämä oli ihan pitkään ja huolella rakennettu puhe, eikä lyhyt tiedotustilaisuus. Se loi tälle lisää painoarvoa ja merkitystä.
Pesun mielestä Blinkenin vierailu ylipäätään korostaa Suomen muuttunutta turvallisuuspoliittista asemaa Nato-liittolaisena. Helsinki on totuttu näkemään Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tapaamispaikkana, mutta nyt se toimi areenana Yhdysvaltain ulkoministerin puheelle.
– Se toisaalta sementoi Suomen ja Yhdysvaltain liittolaissuhdetta ja on Suomelta osoitus, että meillä ovat asiat muuttuneet. Ei tämä mitenkään Suomen kannalta ole kiusallista että Yhdysvaltain ulkoministeri tulee tänne puhumaan näin, vaan moni oli tyytyväinen että se viesti oli noin tiukka.
Tulitaukoa Ukrainassa ei pidetä nykytilanteessa toivottavana
Sinkkosen mukaan Blinkenin puhe oli räätälöity eurooppalaiselle yleisölle sitä silmällä pitäen, että esiintyminen jää historiaan ensimmäisenä Yhdysvaltojen ulkoministerin vierailuna Nato-Suomeen. Mitään mullistavaa uutta puheen sisällössä ei Suomen ja Yhdysvaltojen välisen suhteen kannalta Sinkkosen mukaan ollut.
Blinkenin vetoomus Venäjän kansalle noudatti tutkijan mukaan Yhdysvaltain usein hyödyntämää viestintästrategiaa konfliktitilanteissa. Yhdysvallat on perinteisesti pyrkinyt puheissa erottamaan vastapuolella olevien maiden kansan näiden hallitsevasta eliitistä ja korostanut sitä, ettei tavallinen kansa ole Yhdysvaltain vihollinen.
– Tämä oli aika tyypillinen amerikkalainen kehystys, joka on aiemminkin tehty tällaisissa tilanteissa. Samanlaista puhetta kuullaan, kun Yhdysvallat puhuu Iranista tai kun Yhdysvallat aikoinaan puhui Irakista, Sinkkonen sanoo.
Sinkkosen mukaan Yhdysvallat tiedostaa, että Venäjä on keskeinen osa Euroopan turvallisuusrakennetta myös tulevaisuudessa senkin jälkeen, kun Putinin hallinnon päivät päättyvät. Retoriikallaan Yhdysvallat näin ollen pitää ovet avoimena Venäjän tulevien vallanpitäjien suuntaan, vaikka neuvottelut Putinin hallinnon kanssa eivät onnistuisikaan.
Blinkenin puheissa näkyi tutkijan mukaan se, että Venäjän nykyhallinnon kanssa neuvotteluilla ei ole pohjaa niin kauan, kun Venäjä ei kunnioita Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia tai YK:n peruskirjaa. Siksi Yhdysvallat ei ole kannustanut Ukrainaa tulitaukoon sodan nykytilanteessa.
– Hän toi esille sen, että tulitaukoratkaisut eivät ole kestäviä, koska Venäjä hallitsee Ukrainalle kuuluvia alueita. Tulitaukoratkaisu jäädyttäisi Venäjän hallinnan näillä alueilla, Sinkkonen sanoo.
Blinken korosti Sinkkosen mukaan sitä, että Yhdysvaltain näkökulmasta Putin on itse petinsä pedannut ja että Yhdysvaltain intresseissä on tukea Ukrainaa sodassa, muttei suoranaisesti horjuttaa Venäjän hallintoa.
Anssi Rulamo, Lassi Lapintie
