Venäjä on toimittanut kaikille Etyjin jäsenmaille kirjeen, jossa kysytään niiden kantoja turvallisuuskysymyksiin, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Haaviston mukaan Suomi valmistelee vastausta Venäjälle ja pohtii, laatiiko se yhteisiä vastauksia EU:n tai Etyjin puitteissa. Hän ei arvioinut, milloin Suomen vastaus valmistuu. Ulkoministerin mukaan asiasta käytäneen keskustelua huomenna, jolloin hän ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vierailevat Ruotsissa ja tapaavat paikallisia kollegoitaan.
Uutistoimisto Tass kertoi aiemmin tänään, että asiaa koskeva kirje on toimitettu Suomen ulkoministeriölle. Haaviston mukaan Suomi on saanut kirjeen eilen.
Tassin mukaan kirje on Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovilta. Uutistoimisto viittaa Lavrovin aiemmin Venäjän medialle antamaan kommenttiin, jonka mukaan maa pyytää sotilasliitto Natoa ja Etyjiä selvittämään, sitoutuvatko ne olemaan vahvistamatta omaa turvallisuuttaan toisten turvallisuuden kustannuksella.
Haavisto kommentoi asiaa medioille eduskunnan valtiosalissa. Ulkoministerin mukaan on erittäin hyvä kysymys, miksi kirje on lähetetty kaikille Etyj-maille erikseen eikä keskitetysti vain järjestön johdolle.
– Ajatus on Etyjin puheenjohtajamaa Puolan kanssa käydä keskustelua, voisiko jollain tavalla Etyjin puitteissa tätä asiaa käsitellä ja vastausta koordinoida, Haavisto sanoi.
Hän ei halunnut spekuloida kysymystä siitä, pyrkiikö Venäjä erillisten kirjeiden lähettämisellä hajottamaan Etyjin rintamaa.
– Pitäisin hyvänä, että ainakin EU:n puitteissa vastauksia koordinoitaisiin, ulkoministeri vastasi.
Professori: Etyj Venäjälle hyvä kanava
Poliittisen historian professori Vesa Vares ei vertaisi tuoretta kirjettä "Suomelle traumaattisiin" nootteihin Neuvostoliitolta vuosilta 1939 ja 1961. Hän huomauttaa, että kyseiset nootit olivat kahdenkeskeisiä ja tämänkertainen kirje lähetetty laajemmalle joukolle.
– Etyj on Venäjälle hyvä kanava tuoda tällaisia asioita esille, koska siellä ei voida tehdä varsinaisia päätöksiä. Se ei ole heidän silmissään vastakkainen lännen leiri, Vares sanoo STT:lle.
Vuoden 1939 nootit edelsivät talvisodan syttymistä. Vuonna 1961 Neuvostoliitto puolestaan esitti ”konsultaatioita” maiden puolustusjärjestelyistä kireän kansainvälisen tilanteen keskellä.
Vares kuitenkin huomauttaa, että myös Etyjillä on historiallista painoarvoa. Yhteistyöjärjestö on perustettu Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn laajan turvallisuuskonferenssin muodostamalle pohjalle.
– Etyjin edeltäjä Etyk aikoinaan vahvisti Euroopan silloiset rajat, joten todennäköisesti heillä on mielessään viestiä sen tilanteen palautuminen Venäjän heikkouden jälkeen.
Haaviston mielestä olisi syytä katsoa, mikä olisi oikea foorumi käsitellä kulloistakin avausta. Venäjä on vuodenvaihteen aikana käynyt näyttävästi neuvotteluja muun muassa sotilasliitto Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Maa on esimerkiksi vaatinut takuita siitä, ettei Nato enää laajene.
Haavisto sanoi pitävänsä hyvänä asiana diplomatian käyttöä.
– Diplomaattinen raide on aina vaihtoehto voimatoimille.
STT kysyi kommenttia kirjeeseen presidentti Sauli Niinistöltä. Presidentiltä kysyttiin Suomen reaktion ohella sitä, oliko hän kirjeestä etukäteen tietoinen. Presidentin kansliasta viestittiin, ettei Niinistön kommenttia ole saatavissa.
Vastausviestissä kuitenkin ennakoitiin, että asia noussee esille huomenna, jolloin presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi, pitää puheen eduskunnalle ja vastaa toimittajien kysymyksiin.
– Tasavallan presidentti on tiedostusvälineiden tavattavissa huomenna valtiopäivien avajaisten yhteydessä eduskunnassa, kansliasta kerrottiin.
Marin: Hallitus antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo hallituksen antavan eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Hän kertoi asiasta Twitterissä . Marinin mukaan keskustelun ajankohta arvioidaan yhdessä eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) kanssa.
Vanhanen sanoi aiemmin tänään, että keskustelu tulee käydä helmikuussa.