Ylen MOT-toimitus uutisoi aiemmin, kuinka Suomea ulkomailla edustavien kunniakonsuleiden joukosta löytyi yhteyksiä korruptioon ja rikollisuuteen.
Myös Suomessa toimivien kunniakonsulien joukosta löytyy rikoksista tuomittuja. Kaksi kunniakonsulia on tällä hetkellä syytteessä talousrikoksista.
Ulkoministeriö kertoo MOT:lle olleensa tietämätön rikostaustoista. Tämän vuoksi Suomi on myös laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuttaan kunniakonsuleiden lähettäjämaille.
Kunniakonsuli on luottamustehtävä, jossa henkilö sitoutuu ajamaan edustamansa maan ja sen kansalaisten etuja omassa kotimaassaan. Heiltä vaaditaan nuhteettomuutta ja hyvämaineisuutta.
Suomessa toimii lähes 200 ulkovaltojen kunniakonsulia.
Useilla kunniakonsuleilla tuomioita
MOT vertasi tietoja nykyisistä kunniakonsuleista oikeuden rekistereihin sekä julkisuudessa olleisiin tietoihin rikostuomioista.
Suomessa kunniakonsuleina toimivien henkilöiden taustalta löytyi useita rikoksia. Yhteensä joukosta löytyi seitsemän tuomiota ja kaksi syytettä. Mukana on kaksi törkeää tekomuotoa.
Kolme kunniakonsulia on tuomittu liikennerikoksista. Neljäs kunniakonsuli oli saanut ehdollisen tuomion Ruotsissa liikenneonnettomuudesta, jossa toisen auton matkustaja kuoli.
Kunniakonsuleita oli tuomittu myös ympäristörikoksesta, törkeästä veropetoksesta ja lahjuksen antamisesta.
Lisäksi kaksi kunniakonsulia on tällä hetkellä syytteessä talousrikoksista. Heitä vastaan on nostettu syytteet veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
MOT ei julkaise kahden syytteessä olevan kunniakonsulin henkilöllisyyttä, koska kyse on kesken olevasta rikosprosessista.
Ulkoministeriö ei tiennyt rikostaustoista
Kunniakonsulisuhteita käsittelevässä kansainvälisessä Wienin konventiossa säädellään, että mikäli kunniakonsuli joutuu tutkintavankeuteen, pidätetyksi tai syytetyksi on asemamaalla velvollisuus ilmoittaa asiasta lähettäjävaltiolle nootilla.
Ulkoministeriöstä vahvistetaan kuitenkin MOT:lle, että yhtään tällaista noottia ei ole lähetetty. Syy on se, että ulkoministeriölle tiedot kunniakonsuleiden rikostaustoista tulevat yllätyksenä.
– Jos meille ei tule tietoa, niin sitä ei ole voitu tietysti välittää eteenpäin, ulkovaltojen kunniakonsuleista vastaava protokollapäällikkö Mika Koskinen kommentoi.
Koskinen kuitenkin vakuuttaa, että ilmoituskynnys on alhainen. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, kenen virheestä on kyse, että ulkoministeriöllä ei ole ollut asiasta tietoa.
– Näitä ilmoittamiasi rikoksia täytyy nyt tarkemmin selvittää. Vaikea sanoa, minkä takia ne eivät ole tulleet tietoon.
Ministeriöltä mennyt ohi julkisuutta saaneita tuomioita
Ulkoministeriön tietämättömyys Suomessa toimivien kunniakonsuleiden rikostaustasta koskee myös tuomioita, joista on uutisoitu eri tiedotusvälineissä.
Yksi rikostuomion saaneista on ”Levin kuningattarena” tunnettu matkailuyrittäjä Päivikki Palosaari. Palosaari on Hullu Poro -konsernin perustaja ja omistaja sekä Liettuan kunniakonsuli vuodesta 2005 lähtien.
Vuonna 2019 Palosaari sai tuomion ympäristörikoksesta, sillä hän oli pitänyt laitonta kaatopaikkaa tontillaan. Hovioikeus kovensi tuomiota ja määräsi Palosaaren kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.
Palosaaren mukaan tapaus ei ole vaikuttanut hänen rooliinsa kunniakonsulina.
– Olen suurlähettilään kanssa aiheesta puhunut ja se on meidän mielestämme loppuun käsitelty, Palosaari kertoo.
Mauritiuksen kunniakonsuli Claes-Henrik ”Poppe” Taucher puolestaan tuomittiin vuonna 2020 törkeästä veropetoksesta.
Taucher oli myynyt Sotheby’sin huutokaupassa Helene Schjerfbeckin kuuluisan maalauksen Punainen pää II, mutta jättänyt maksamatta luovutusvoittojen verot saamastaan 1,3 miljoonasta eurosta.
Taucherin mukaan kyse oli ikävästä ja täysin turhasta erehdyksestä, sillä hänellä ei ollut tietoa velvollisuudestaan maksaa kyseistä veroa.
Jo 30 vuotta Mauritiuksen kunniakonsulina toiminut Taucher ei ole vienyt asiaa lähettäjävaltion tietoon eikä kukaan ole nostanut asiaa esille hänen kanssaan.
Taucherin mielestä tapaus ei vaikuta hänen mahdollisuuksiinsa toimia kunniakonsulina.
– Ihmiset, jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti, tietävät ettei tällaista olisi tahallaan missään nimessä koskaan tapahtunut.
Tuntematon viranomaistaho selvittää konsulien taustat
Lähettäjävaltiot nimittävät mieleisensä kunniakonsulit, mutta toimiluvan myöntämiseen tarvitaan Suomen hyväksyntä.
Protokollapäällikkö Koskinen painottaa, että myös ulkoministeriö selvittää heille ehdotettujen kunniakonsuleiden taustoja ennen nimittämistä ja heistä tehdään viranomaisselvitys. Selvityksen tekevää tahoa hän ei paljasta.
Kyse ei ole kuitenkaan suojelupoliisin turvallisuusselvityksestä. Supo vahvisti MOT:lle, ettei Suomessa olevista ulkomaiden kunniakonsuleista tehdä turvallisuusselvityksiä, koska henkilöt eivät toimi Suomen valtion hyväksi.
Ministeriön taustaselvityksen näyttää läpäisseen esimerkiksi kokoomuksen entinen kansanedustaja Jouni Lehtimäki.
Varatuomari Lehtimäki tuomittiin sakkorangaistukseen lahjuksen antamisesta vuonna 2010. Oikeuden mukaan Lehtimäki yritti saada edustamansa urheiluyhdistyksen velkoja anteeksi toimittamalla kausikortteja velan osittaiseksi vastineeksi.
MOT:lle Lehtimäki painottaa toimineensa tapauksessa ilman oman edun tavoittelua.
Lehtimäki valittiin Kosovon kunniakonsuliksi vuonna 2017, jonka jälkeen hän ajautui erikoiseen velkakiistaan. Kosovon kunniakonsulaatti sai eräältä yritykseltä 25 000 euron lainan, jolla rahoitettiin Kosovon kansallisbaletin esityksiä Suomessa. Lainan takasi itse kunniakonsuli Lehtimäki.
Lainan ehdoista kiisteltiin lopulta oikeudessa, mutta oikeus päätti asian Lehtimäen tappioksi. Lehtimäki kertoo, että laina maksettiin välittömästi oikeuden päätöksen jälkeen.
Hän korostaa, että halusi omalla omaisuudellaan tukea lähettäjämaata.
– Jos tällaisen riskin haluan ottaa ja otin, niin en näe siinä mitään pahaa. Kaikki kunniakonsulit tekevät sydämellään työtä lähettäjämaan hyväksi.
Lehtimäen mukaan sekä aiempi tuomio että velka-asia ovat olleet sekä Kosovon että Suomen ulkoministeriön tiedossa eivätkä ne hänen mukaansa ole vaikuttaneet nimitykseen tai kunniakonsulin tehtäviin.
– Toinen jatkokausi kunniakonsulina alkoi myös nyt syksyllä ja sain jatkokauden yksimielisesti. Mitään ongelmaa ei ole. Tärkeintähän on, että saan tuloksia aikaan ja tuloksia on syntynyt, Lehtimäki perustelee.
Rasistiksi julistautunut kunniakonsuli
Hyvämaineisuus ja nuhteettomuus ovat yleisesti asetettuja vaatimuksia kunniakonsuleille, kertoo diplomatiaa tutkinut poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta.
Suomessa toimivat kunniakonsulit näyttävät osin koetelleen myös hyvämaineisuuden rajoja. Osa kunniakonsuleista on ollut julkisuudessa veroparatiisikytköksien takia, toiset puolestaan olivat päätyneet otsikoihin mielipiteillään tai toiminnallaan.
Hondurasin pitkäaikainen kunniakonsuli Turussa Eric Lockmer kohautti aikoinaan esiintymällä vuonna 2011 julkaistussa Ylen dokumentissa Seportaasi: Uusi elämä Thaimaassa.
Dokumentissa Lockmer kertoo olevansa ”rasisti täydestä sydämestään”.
– Mä en oo koskaan ennen ollut rasisti ennen kuin Suomen valtio rupesi hyysäämään niitä ihmisiä, jotka tulevat tänne hyödyntääksensä meidän sosiaaliturvaa, Lockmer kertoo dokumentissa.
Nyt Lockmer kertoo katuvansa sanavalintaa, vaikka hän yhä paheksuu ihmisiä, jotka tulevat Suomeen ”hakemaan parempaa elintasoa haluamatta tehdä töitä”.
– Se oli virhe, olisi tarvinnut miettiä joka sana. Vaimoni on thaimaalainen ja 80 prosenttia Hondurasin väestöstä on tummia, itselläni on siellä kaksi tytärtä. Enhän minä voi tällaisia huutaa ääneen.
Lockmerin mukaan Hondurasilla ei ollut kuitenkaan tapaukseen kommentoitavaa.
– Suurlähettiläs oli täällä käymässä ja näytin dokumentin hänelle. Hän sanoi, että kyllä hän sen ymmärtää.
Lockmer kertoo olevansa virkavuosiltaan vanhin kunniakonsuli Suomessa. Takana on 57 vuotta Hondurasin edustajana. Lokakuun lopulla hän jätti eropyyntönsä suurlähetystöön, sillä toivoo nyt jo 80-vuotiaana pääsevänsä eroon tehtävästä.
Lääkäri ja entinen kansanedustaja Tuija Nurmi puolestaan nousi otsikoihin neljä vuotta sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty Itävallan kunniakonsuliksi.
Iltalehti paljasti vuonna 2017, että Nurmi oli nostanut sopeutumiseläkettä eduskunnasta vuosien ajan ja samaan aikaan työskennellyt lääkärinä huipputulosta tehneen yrityksensä kautta. Tapauksen paljastuminen johti lopulta sopeutumiseläkejärjestelmän uudistamiseen.
Tuija Nurmi ei kommentoinut asiaa MOT:lle.
Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen pitää Ylen esiinnostamia tapauksia valitettavina myös Suomen kannalta.
– Eihän se missään tapauksessa positiivista ole, mutta ennen kaikkea tämä tietysti koskettaa heidän edustamiaan tahoja. Se on aina sille maalle, jota he edustavat, hyvin ikävä asia.
Suomessa toimivilla kunniakonsuleilla on oma yhdistys eli konsulikunta. Konsulikunnan edustaja Jukka Luostarinen toivoo, että kaikki kunniakonsulit perehtyisivät toiminnan edellytyksiin ja rajoituksiin. Viime kädessä rikostuomioiden ja mainehaittojen vaikutuksista päättävät kuitenkin lähettäjä- ja vastaanottajamaa.
– Varmasti koko konsulikunnan tärkeä etu on se, että tämä hyvämaineisuus on sellainen kriteeri, joka todella käytännössä toteutuu, Luostarinen toteaa.
Yhdysvallat ja Kanada kiristäneet valvontaa, Suomella ei toistaiseksi tarvetta
ICIJ:n ja ProPublican johtamassa laajassa kansainvälisten tutkivien toimittajien selvityksessä kunniakonsuleilta löytyi muun muassa yhteyksiä terroristijärjestöksikin luokiteltuun Hizbollahiin.
Mukana oli myös huumeiden ja aseiden salakuljettajia, seksuaalirikoksista tuomittuja sekä henkirikoksiin että petoksiin syyllistyneitä henkilöitä.
Viimeisten vuosien aikana osa maista onkin uudistanut suhtautumistaan kunniakonsuleihin. Esimerkiksi Kanada kiristi vuonna 2019 kunniakonsuleiden taustojen tarkistamista.
Viime vuonna Yhdysvallat kielsi kunniakonsuleilta erikoisrekisterikilpien käytön autossa estääkseen väärinkäytöksiä.
Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskisen mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tarvetta tehdä tarkempaa arviointia kunniakonsulijärjestelmästä. Hän painottaa kuitenkin, että mikäli tarve ilmenee, on ulkoministeriö valmis kehittämään järjestelmää.
– On kurjaa, että näitä tapauksia on löytynyt, mutta en jättäisi varjoon sitä, että tässä järjestelmässä on hirvittävän paljon hyvää. Toivon, että nämä tapaukset ovat hyvin yksittäisiä, Koskinen toteaa.
Uutispodcastissa on vieraana MOT:n toimittaja Johanna Mattinen, joka kertoo miten jättihanke toteutettiin ja millaisia epäselvyyksiä Suomen kunniakonsulien taustalta löytyy.
Lue lisää: